Joogan historia ja filosofia Helsingin työväenopistolla

joogan_historia_filosofia_banner

Pidän syksyllä Helsingin työväenopistolla kuuden luennon sarjan joogan historiasta ja filosofiasta. Luennot seuraavat Erakkomajoista kuntosaleille -kirjan rakennetta, mutta menevät joissakin asioissa kirjaa syvemmälle ja esittelevät myös uusia näkemyksiä kirjassa käsitellyistä asioista. Luennot ovat maksuttomia eivätkä vaadi ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa!

Aika: 7.9-12.10.2017, torstaisin klo 18.45-20.15
Paikka: Helsingin työväenopisto, Opistotalo (Helsinginkatu 26), Helsinginsali, 4. Krs.

Luennot:
7.9. Mitä on joogan historia ja mihin sitä tarvitaan?
14.9. Joogan alkuperä
21.9. Tantra ja hathajooga
28.9. Modernin joogan synty
5.10. Jooga saapuu länsimaihin
12.10. Jooga valloittaa maailman

Lisätietoja Helsingin Työväenopiston sivuilta.

 

Maailmanpuu Helsinki Joogafestival-tapahtumassa 25.–26.2.2017

maailmanpuu_joogafestari
Maailmanpuu on hyvin edustettuna viidettä kertaa Helsingin Kaapelitehtaalla järjestettävässä Helsinki Joogafestival -tapahtumassa:

LA 25.2. Klo 13.30 KELLARI 1
Miska Käppi: TANTRA JA JOOGA
Mikä on joogan ja tantran yhteys? Tantra on traditionaalisesti viittannut vedisen tieteen syvään hallintaan, eikä sitä yhdistetty suoraan seksuaalisuuteen kuten viime vuosikymmeninä on ollut tapana. Luennolla valotetaan joogan ja tantran ikivanhaa liittoa.

LA 25.2. Klo 16.30 PARVI
Matti Rautaniemi: MITÄ JOKAISEN TULISI TIETÄÄ JOOGAN HISTORIASTA?
Sanotaan, että joogassa harjoitus on tärkeintä. Ennemmin tai myöhemmin joogan harjoittaja kuitenkin kohtaa käsitteitä, harjoituksia tai uskomuksia, jotka vaativat syvempää selvittelyä. Tällöin tarvitaan teoreettista ymmärrystä. Joogafilosofian klassikot ovat tärkeitä apuvälineitä jokaiselle joogille, mutta ne pysyvät mykkinä, ellei niitä tueta historiallisella ymmärryksellä.

LA 25.2. Klo 17.30 PARVI
Paneelikeskustelu: MITÄ JOOGA ON?
Mistä joogassa pohjimmiltaan on kyse? Mitä sillä tavoitellaan ja miten sitä harjoitetaan? Miksi erilaisia joogamuotoja on niin paljon ja mikä niitä kaikkia yhdistää – vai yhdistääkö niitä yhtään mikään? Jooganopettajat Ulla-Maija Rönkä (Suomen Joogaliitto), Mia Jokiniva (Villa Mandala), Miska Käppi (Shakta) sekä tutkija Matti Rautaniemi, tuovat erilaiset lähestymistapansa yhteen ja pyrkivät lähemmäs joogan syvintä olemusta. Pysyykö joogan ydin tavoittamattomissa vai paljastuuko se tämän keskustelun aikana? Tule ottamaan selvää!

Paneelikeskustelu on Maailmanpuu-podcastin ensimmäinen elävän yleisön edessä nauhoitettu lähetys. Keskustelua voi seurata suorana osoitteessa: https://www.youtube.com/watch?v=dJFuP0v_pXg

Lisäksi MAAILMANPUU-PAITOJA voi ostaa Shakta Joogakoulun tiskiltä! Hinta 25 € / kpl. Kaikki tuotot menevät Maailmanpuu-podcastin tuleviin välinehankintoihin. Jos haluat tukea Suomen ainoaa joogapodcastia, nyt siihen on tilaisuus! Tarjolla Prithvin ruskea miesten t-paita (Gildan softstyle) ja Agnin oranssi naisten hihaton toppi (Moka Women’s Racer Back Tank Top). Koot S-XL.

Joogafestareilla on tarjolla myös runsaasti muuta mielenkiintoista ohjelmaa! Tarjontaan voi tutustua osoitteessa http://www.joogafestival.fi/

Maailmanpuu-podcast on täällä!

12596703_10153520970928370_1984402294_oMaailmanpuu on podcast, joka käsittelee joogaa laajana ilmiönä. Meitä eivät kiinnosta pelkästään fyysiset harjoitukset, vaan kaikkialta maailmasta löytyvät tiedon traditiot. Jooga on yksi perinteistä, joille ominaista syvä ymmärrys ihmisyydestä, meitä ympäröivästä todellisuudesta ja elämästä. Maailmanpuussa tarjoamme korkealaatuista keskustelua joogasta ja siihen liittyvistä aiheista suomen kielellä.

Maailmanpuussa kohtaa kaksi erilaista näkökulmaa: Miska Käppi opettaa joogaa Shakta joogakoulussa. Hän on hankkinut oppinsa suoraan perinteisiltä mestareilta Intiassa.

Matti Rautaniemi on toimittaja ja tietokirjailija, jonka juuret ovat yliopistomaailmassa.

Maailmanpuun tekijöiden erilaiset taustat ruokkivat eloisaa keskustelua joogan eri puolista.

Maailmanpuun kotisivut
Maailmanpuu Facebookissa

Tervetuloa kuuntelemaan!

Jooga ja kulttuurinen haltuunotto AntroBlogissa

kansi

”Valveutuneet länsimaiset joogit ovat siis pattitilanteessa. Toisaalta olisi pyrittävä kunnioittamaan joogan perinnettä ja kulttuurisia erityispiirteitä. Toisaalta viimeaikaisen tutkimustiedon valossa väitteet joogan autenttisesta hindulaisuudesta ovat osoittautuneet vähintäänkin kyseenalaisiksi. Monet joogan perinteiset piirteet ovat myös ristiriidassa länsimaisen liberalismin ja edistyksellisyyden (niin taloudellisen kuin kulttuurisenkin) ihanteiden kanssa.”

Kirjoitin pitkän jutun joogasta ja kulttuurisesta haltuunotosta AntroBlogiin, joka on uusi, kiinnostava nettijulkaisu. Käykää tsekkaamassa.

Puoli vuotta Joogin lukulamppua

Juhannuksen jälkeen aloitin joogaa käsittelevän Joogin lukulamppu -blogini Basam Booksin Viisas elämä -sivustolla. Ohessa kooste tiivistahtisen ensimmäisen puolivuotiskauden sadosta.

1. Miten kaikki alkoi (25.6.2015)
2. Mielikuvien voima (3.7.2015)
3. Miksi en opeta joogaa? (10.7.2015)
4. Instagramin asana-akrobaatit (17.7.2015)
5. Viisi hyvää joogakirjaa (24.7.2015)
6. Matka joogin mielenmaisemaan (14.8.2015)
7. Joogatyylien viidakossa (21.8.2015)
8. Johtaako kaikki jooga samaan päämäärään? (28.8.2015)
9. Entisen joogatosikon tunnustuksia (4.9.2015)
10. Mitä jokaisen tulisi tietää joogan historiasta (11.9.2015)
11. Joogisia soundeja (18.9.2015)
12. Miksi joogafilosofia on tärkeää (25.9.2015)
13. Ensimmäinen suomalainen joogakirja (2.10.2015)
14. Kohti kokonaisempaa käsitystä joogasta (8.10.2015)
15. Kaikkein tärkein asana (16.10.2015)
16. Jooga ja absoluuttinen totuus (25.10.2015)
17. Onko jooga uskontoa? (1.11.2015)
18. AWAKE: The Life of Yogananda (8.11.2015)
19. Tabuja rikkova tantra (15.11.2015)
20. Poliittinen korrektius pilaa joogan (25.11.2015)
21. Joogaa vai jumppaa? (13.12.2015)
22. Jooga ja jumalat (23.12.2015)

Vuonna 2016 Joogin lukulamppu palaa uusin tekstein ja hieman väljemmällä, mutta yhtä kaikki säännöllisellä julkaisutahdilla. Hyvää uutta vuotta!

Erakkomajoista kuntosaleille on ilmestynyt!

11997478_10153620510937264_1503950656_nJoogan historiaa käsittelevä kirjani Erakkomajoista kuntosaleillemiten jooga valloitti maailman on ilmestynyt.

Hain tänään tekijänkappaleeni kustantajalta ja täytyy sanoa, että tunne on hieno. Kirjan valmistuminen otti aikansa, mutta nyt käsissäni on täsmälleen se kirja, jota vuosia sitten aloin kirjoittaa. Olen myös sanoinkuvaamattoman kiitollinen kaikille niille, jotka auttoivat minua tällä pitkällä taipaleella.

Kirjan takakannesta:

Erakkomajoista kuntosaleille valottaa joogan matkaa globaaliksi hyvinvointi-ilmiöksi. Ensimmäinen suomenkielinen teos joogan 3500-vuotisesta historiasta esittelee, miten muinainen askeettinen harjoitus muuttui kaikille avoimeksi hyvinvoinnin menetelmäksi.

Teoksen sivuilta selviää, mitä joogan alkuperästä tiedetään, miten joogaa on eri aikoina tulkittu, mitkä historialliset tapahtumat ja aatevirtaukset ovat siihen vaikuttaneet ja ketkä ovat olleet kansainvälisen joogailmiön tärkeimmät rakentajat. Yllättäviä käänteitä, värikkäitä hahmoja ja outoja sivupolkuja sisältävä tarina kyseenalaistaa monet nykyisin vallitsevat käsitykset joogasta. Se osoittaa, että joogan takaa löytyy paljon enemmän kuin ensisilmäyksellä vaikuttaa.

Erakkomajoista kuntosaleille on pian saatavilla kirjakaupoista kautta maan. Se on myös jo tilattavissa Basam Booksin nettikaupasta.

Uusi blogi Basam Booksin Viisas elämä -sivuilla: Joogin lukulamppu

Aloitin uuden blogin Basam Booksin Viisas elämä -sivuilla. Sen nimi on Joogin lukulamppu.

Joogin lukulampussa kirjoitan syksyllä ilmestyvään kirjaani Erakkomajoista kuntosaleille liittyvistä asioista, sekä tarkastelen ajankohtaisia ja historiallisia joogaan liittyviä ilmiöitä. Pyrin tarjoamaan omaperäisiä ja vallitsevia mielikuvia tuulettavia näkökulmia joogaan.

Tulen myös kirjoittamaan Joogin lukulamppuun aktiivisemmin kuin tähän satunnaisesti päivittyvään blogiini. Uusi teksti julkaistaan joka perjantai.

Ensimmäinen tekstini käsittelee sitä, miten löysin joogan Jungin, Crowleyn ja Eliaden kautta, ja miten Lordi liittyy asiaan. Sen voi lukea täällä.

Musteen salaisuus jatkaa entiseen malliin, mutta vastedes kaikki joogaan liittyvä julkaistaan Joogin lukulampussa. Tervetuloa seuraamaan!

Ellet ole vielä ehtinyt, käy tykkäämässä Erakkomajoista kuntosaleille -Facebook-sivusta.

Miten jooga oikeastaan vaikuttaa? Tarkastelussa William J. Broadin Science of Yoga

”Kohu on turha ja johtuu tyhmyydestä.”

11262243_10153310816817264_1544040124_nNämä Paula Vesalan lähes yleismaailmallisen osuvat sanat väikkyivät mielessäni lukiessani William J. Broadin joogamaailmaa parisen vuotta sitten kohisuttanutta teosta The Science of Yoga. (Käsittelin kohua aiemmin kirjoituksessani Miksi pitäisi taipua?) Pelkästään nettikeskustelua vilkuilemalla syntyi kuva, että kirjan tarkoitus oli levittää mielikuvituksellisia skandaalitarinoita joogan vaaroista. Siksi en tarttunutkaan kirjaan pitkään aikaan.

Olisi kannattanut. Kuten arvata saattoi, kohussa tärkeimpään osaan nousivat kirjan yhdestä ainoasta luvusta nostetut, kaikkein äärimmäisimmät esimerkit ja näitä korostava, kärjistäen kirjoitettu New York Timesin artikkeli. Nyt, sekä kirjan että artikkelin luettuani olen melko varma, että valtaosa äänekkäimmistä meuhkaajista ei ollut edes avannut The Science of Yogaa ja artikkelistakin katsonut pelkät kuvat.

The Science of Yoga ei ole paniikkia lietsova tai skandaalihakuinen teos. Kohussa eniten huomiota saaneet väitteet katkeilevista akillesjänteistä ja itsensä rampauttaneista joogaopettajista vaikuttavat toki edelleen oudoilta, mutta jäävät kirjan kokonaisuudessa pelkiksi sivuhuomioiksi. Suurimmaksi osaksi kirja esittelee varsin asiallisesti ja yleistajuisesti tutkimustuloksia joogan fysiologisista vaikutuksista ja asettaa niitä tarpeen tullen vastakkain joogakoulujen ja -opettajien yleisten väitteiden kanssa.

Kirjan mielenkiintoisinta antia onkin se, että vaikka joogalla on sekä tiedemiesten että joogaopettajien mukaan kiistattomia terveysvaikutuksia, ne perustuvat varsin erilaisiin näkemyksiin. Joogaopettajat sanovat harjoituksen esimerkiksi parantavan hapenottokykyä ja nopeuttavan aineenvaihduntaa aerobisen liikunnan tavoin. Tutkimustiedon valossa asia on kuitenkin päinvastoin: joogan harjoitukset lisäävät hapen sijaan hiilidioksidin määrää veressä ja itse asiassa hidastavat aineenvaihduntaa.

Tieteen valossa joogasta ei – astangajoogan kaltaisia dynaamisia muotoja lukuunottamatta – siis ole kunnon kehittämiseen tai laihduttamiseen, ainakaan samalla tavalla kuin lenkkeilystä. Samalla tiede näyttää yksiselitteisesti tukevan joogan rentouttavia ja stressiä lieventäviä vaikutuksia. Tästä syystä joogan harjoittaminen myös lisää harjoittajan energisyyttä, kohottaa mielialaa ja voi siksi epäsuorasti parantaa kuntoa. Kun ihminen on pirteä ja voi hyvin, lisääntyy muukin aktiivisuus ja tarpeeton syöpöttely jää vähemmälle.

Kirjan eniten huomiota saanut luku käsittelee joogaharjoituksen aiheuttamia vammoja. Suurin osa luvusta keskittyy aivohalvauksen riskiin, jota tietyt jooga-asanat, kuten shirsasana (”päälläseisonta”) ja halasana (”aura”) voivat Broadin mukaan lisätä. Hän esittelee useita tapauksia ja hakee vertailukohtaa ”kauneushoitolasyndroomana” tunnetusta ilmiöstä, jossa niskan luonnottoman asennon tiedetään useissa tapauksissa johtaneen aivohalvaukseen. Broadin huoli vaikuttaa perustellulta, mutta edellyttäisi lisätutkimusta. On kuitenkin outoa, että The Science of Yogan väitteisiin joogan mahdollisista vaaroista on vastattu lähinnä raivolla sen sijaan, että myönnettäisiin lisätutkimusten tarpeellisuus.

Närää on saattanut aiheuttaa myös se, että Broad kyseenalaistaa monien nykyisten joogaopettajien pätevyyden toimia ihmisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista vastaavina ”terapeutteina”. Nykyisin joogaopettajan ”pätevyyden” voi saada jo parin kuukauden opiskelulla. On helppo yhtyä Broadin kysymykseen, suostuisiko kukaan ottamaan oppia yhtä kokemattomalta pianonsoitonopettajalta tai koripallovalmentajalta. Vaikka syytä olisi, Broad ei tässä yhteydessä käsittele laajemmin opettaja-oppilassuhteisiin liittyviä ongelmia, jotka liittyvät transferenssiin ja nykyjoogassakin kummittelevaan ”gurujen” ihailuun.

The Science of Yoga sisältää myös pienen silmäyksen joogan historiaan joka, vaikka ansiokkaasti esitteleekin joogan ”uudelleenkeksimistä” ja radikaalia muuttumista 1800- ja 1900-luvuilla, ontuu aika lailla lähtiessään liikkeelle ”seksikultiksi” tulkitusta keskiaikaisesta hathajoogasta ja sivuuttaen varhaisemman joogatradition ”filosofisena pohdiskeluna”.

Outoa kyllä, Broad ei lainkaan tuo esiin, että joogan juuret ovat asketismissa. Asanoiden tarkoitus ei ollut alunperin terveys, vaan ruumiin luonnollisten impulssien vastustaminen ja saattaminen tietoiseen hallintaan. Tältä pohjalta esimerkiksi se, että joogaharjoitukset hidastavat aineenvaihduntaa, on varsin järkeenkäypää: muinaiset joogit halusivat tulla toimeen mahdollisimman vähällä ravinnolla.

Broad vaikuttaa olevan erityisen kiinnostunut siitä, että hathajoogalla oli yhteyksiä tantriseen seksimagiaan. Vaikka sukupuolienergian varastointiin ja muuntamiseen tähtäävät tekniikat ovatkin keskeisiä klassisessa hathajoogassa, Broad vetää aivan liian suoria viivoja näiden tekniikoiden ja nykyaikaisen joogan tieteellisesti havaittujen, sukupuolielämää parantavien vaikutusten välille.

Broad kertoo harjoittaneensa joogaa 1970-luvulta asti ja kirjansa myötä karsineensa harjoituksestaan ne asanat, joihin hän katsoo liittyvän eniten terveysriskejä. Tämä vaikuttaa järkevältä. Useimmat nykyisin harjoitetut joogamenetelmät ovat melko uusia keksintöjä. Jos joogan päämäärät ymmärretään fyysisen terveyden kannalta, on johdonmukaista että sen harjoitukset muokataan nykyisen lääketieteellisen ymmärryksen mukaisiksi.

Puutteistaan huolimatta Broadin teos kannattaa lukea. On todella hälyyttävää, jos joogayhteisö muuttuu niin umpimieliseksi, ettei se kestä dogmiensa ulkopuolista tarkastelua – olkoonkin, että nämä tarkastelut saattavat tosiaan joskus mennä metsään. Virheellisiin väitteisiin on kuitenkin parempi vastata argumentoiden kuin vaahdoten. Usein toistettu ”harjoitus on tietoa tärkeämpää” -mantra saattaa sekin kätkeä enemmän epäkohtia kuin haluaisimme myöntää.

Kansallinen ja kansainvälinen jooga

Lähde: Shri Narendra Modi sworn in as Prime Minister

21.6.2015 vietetään kaikkialla maailmassa Kansainvälistä joogapäivää.

Syksyllä 2014 Intian pääministeri Narendra Modi ehdotti YK:n istunnossa kansainvälisen joogapäivän järjestämistä. Modin mukaan  jooga edistää terveitä elämäntapoja ja voi auttaa jopa ilmastonmuutoksen torjumisessa. 175 maata tuki Modin ehdotusta.

Kyseessä ei ollut satunnainen päähänpisto. Jooga on olennainen osa Modin poliittista ohjelmaa. Virkaan astuttuaan hän nimitti Shripad Yasso Naikin Intian ensimmäiseksi Joogan ja perinnelääkinnän ministeriksi. Sittemmin Modin hallitus on aloittanut toimet joogan sisällyttämiseksi valtion virastojen, armeijan, poliisivoimien ja peruskoulujen ohjelmaan.

Päinvastoin kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa, joissa joogan juuret ovat vastakulttuurissa,  ilmentää jooga Intiassa perinteistä uskonnollisuutta ja konservatiivisia arvoja, hyvin samaan tapaan kuin kristillinen kirkko monissa länsimaissa. Jo 1900-luvun alun Brittien kolonialistista valtaa vastustaneet hindunationalistit tekivät joogasta hindulaisen Intian kansallisen symbolin.

Myös pääministeri Modi on sekä oikeistolaisen BJP-puolueen, että äärinationalistisen RSS-järjestön pitkäaikainen jäsen. Hänen joogaohjelmansa taustalla onkin tietoinen pyrkimys vahvistaa kuvaa Intiasta hindulaisena maana. Tässä kuvassa esimerkiksi monikansalliset yritykset, sekä maan lukuisat muslimit ja kristityt ovat vieraan kulttuuriaineksen edustajia.

Kansallisen identiteetin vahvistamisen lisäksi joogapäivän tavoitteena on muistuttaa maailmaa joogan hindulaisista juurista. Virkaan astuttuaan joogaministeri Naik totesi, että hänen tehtävänsä on osoittaa maailmalle, että jooga kuuluu Intialaisille. Samasta syystä Modin hallitus on myös hakenut joogalle alkuperäsuojaa. Toteutuessaan se tarkoittaisi, että ainoastaan ”hindulaista joogaa” saisi kutsua joogaksi.

Joogan yhdistäminen politiikkaan herättää länsimaisessa jooganharrastajassa todennäköisesti lähinnä huvittuneisuutta tai ilahtuneisuutta. Kansainvälinen joogapäivä on täällä korkeintaan yksi mukava kesätapahtuma muiden joukossa ja tarjoaa sekä lisänäkyvyyttä että bisneksen kasvua monille joogayrittäjille.

Tapahtuman laajemmat poliittiset yhteydet pakottavatkin pohtimaan globaalin joogayhteisön eetosta, jonka mukaan ”kaikki on joogaa”. Käytännössä se tarkoittaa, että joogan historiaan ja nykymuotoihin sisältyvien valtavien erojen sijaan huomio kiinitetään oletettuun yhteiseen perustaan kaiken takana.

Väite palvelee paitsi länsimaista arvoliberalismia, myös joogabisneksen  päämääriä. Kun kysymykset joogan sisäisistä eroista, syvemmästä merkityksestä ja laajemmista kytköksistä sivuutetaan, taataan sille mahdollisimman laaja yleisö. Paradoksaalista kyllä, tämä vapaamielisille arvoille perustuva kansainvälinen joogailmiö tukee tällä hetkellä myös Intian kansallismielistä joogapolitiikkaa.

Kykeneekö globaali ”joogateollinen kompleksi” sisällyttämään itseensä myös kansallisen ja konservatiivisen tulkinnan joogasta, vai tuleeko siitä kulttuurinen kiistakapula? Jäämme seuraamaan tilanteen kehittymistä.

Lisää aiheesta:

Tapio Tammisen tiivis ohjelma Intian pääministeri Modi ja hakaristin soturit valottaa ansiokkaasti joogapäivän laajempia poliittisia ja ideologisia taustoja (YLE Areena).

The Atlantic: Who Owns Yoga?

The Telegraph: India’s yoga minister aims to reclaim practice from west

Joogan kytkeytymistä politiikkkaan kästellään myös syksyllä ilmestyvässä kirjassani Erakkomajoista kuntosaleille (Basam Books 2015).

Menneitä ja tulevia projekteja

vaiheessa

Minulla oli eilen ilo vierailla Radio Helsingin Vaiheessa-ohjelmassa mainion Mili Kaikkosen haastateltavana.

Puhuimme pääasiassa kääntämästäni Daniele Bolellin kirjasta Luo oma uskontosi, joka ilmestyi viime syksynä. Elämän paradoksaalisuutta, kuoleman väistämättömyyttä ja onnellisuuden tavoittelun toivottomuutta puiva hilpeä ohjelma on nyt ladattavissa podcastina Radio Helsingin sivuilla.

Paljastin ohjelmassa myös ensi kertaa uutisia tulevasta kirjastani. Pitkään työn alla ollut Erakkomajoista kuntosaleille ilmestyy näillä näkymin ensi syksynä. Kirja käsittelee niitä muutoksia, joita jooga on kokenut matkallaan muinaisesta Intiasta nykymaailman joogasaleille. Se kertoo siis hyvin toisenlaisen tarinan joogasta kuin useimmat muut saatavilla olevat joogakirjat.

Joogan 3500-vuotiseen tarinaan mahtuu valtava määrä historiallisia tapahtumia, henkilöitä, aatevirtauksia, kulttuurisia muutoksia jne. Tämä heijastuu myös nykyisten joogamuotojen valtavassa kirjossa. Erakkomajoista kuntosaleille kysyy, onko näissä lukemattomissa joogaksi kutsutuissa ilmiöissä lopulta kyse samasta asiasta. Toisaalta se myös sisältää paljon enemmän tai vähemmän joogaan liittyviä värikkäitä hahmoja ja erikoisia tarinoita.

Tekstiä hiotaan parhaillaan julkaisukuntoon. Varsinaista julkaisua odotellessa näillä sivuilla on luvassa kaikenlaista kiinnostavaa joogan ystäville.

Vaiheessa-ohjelman sivut
Luo oma uskontosi Basam Booksin nettikaupassa