Käytä järkeäsi, joogi!

”Ajattelen tunneilla käymistä ensisijaisesti kehon huoltamisena, jossa henkinen hyvinvointi tulee kaupanpäällisenä.”

Näin perustelee Mikael Hoikkala joogaharrastustaan tuoreessa Etelä-Suomen Sanomien pääkirjoituksessa.

Taustalla on viime viikkojen kohu, joka on liittynyt joogan ja laajemman hyvinvointikentän alttiuteen salaliittoteorioille ja kaikenlaisen muuhun epäilyttävään.

Kirjoittaja haluaa korostaa harjoituksensa maallisuutta erottaakseen sen uushenkisesti motivoituneesta joogasta, johon kirjoittajan mukaan ”kuuluu arkikokemuksen mystifiointi ja usko sellaisiin asioihin, joita emme näe” ja muuta ”vaarallista huuhaata”.

Hoikkala esimerkiksi toteaa pyrskähtäneensä nauruun joogaopettajan mainitessa ”kolmannen silmän”. En ihmettele. Tokkopa omakaan pokkani olisi pitänyt.

Hoikkalan ratkaisu erottaa jooga ja henkisyys onkin tietyllä tapaa ymmärrettävä – sillä kukapa nyt haluaisi hörhöksi leimautua. Silti tulee pääkirjoitus vahvistaneeksi virheellistä kahtiajakoa ”järkevän liikuntajoogan” ja ”henkisen hörhöjoogan” välillä. Tämä vastakkainasettelu ei tee oikeutta järjelle, henkisyydelle, eikä joogalle.

Koko laajempaa keskustelua, johon kolumni liittyy, on leimannut turhauttava asioiden sekoittaminen ja siksi olen pysytellyt siitä enimmäkseen erossa. Yritän nyt kuitenkin ilmaista oman näkemykseni mahdollisimman yksiselitteisesti.

Meneillään raivoavassa keskustelussa on erotettava toisistaan kolme asiaa:

  • Salaliittoteoriat, jotka ovat kulttuurihistoriallisia meemejä, eräänlaisia moderneja uskonnon korvikkeita, joihin ihmiset turvautuvat levottomina aikoina. QAnonin houreet maailmaa hallitsevasta satanistieliitistä ovat yksinkertaisesti viimeisin päivitys tarinaperinteestä, jota on kerrottu jo keskiajalta asti. Ne eivät ole mitään uutta ja ennenkuulumatonta vaan vanhaa ja väsynyttä.
  • Uushenkisyys, joka viittaa hyvin laajaan kirjoon yksilön sisäistä kokemusta korostavia käsityksiä ja käytäntöjä. Moderneissa yhteiskunnissa uskonnollisuus on yksityistynyt ja erilaiset ”henkisyydeksi” kutsutut ilmiöt ovat yksi sen ilmentymä. Henkisyyden kenttä on niin avara ja laaja, että se voi sisältää yhtä hyvin taide-elämyksiä, hyvinvoinnista huolehtimista kuin paranormaaleja ilmiöitäkin. Se ei siis ole analyyttisesti kovin hyödyllinen käsite.
  • Jooga, joka on yleisnimitys intialaisesta kulttuurista juurensa juontaville opeille ja menetelmille. Nykymuodoissaan jooga samastetaan etenkin tietynlaiseen fyysiseen harjoitukseen, joka asuttaa hankalasti määriteltävää paikkaa liikunnan ja henkisyyden välissä.

Näiden kolmen ilmiön keskinäisiä suhteita olisi mahdollista analysoida pitkään ja hartaasti. Keskityn nyt kuitenkin ainoastaan joogan suhteeseen kahteen ensin mainittuun ilmiöön.

Joogalla ei ole mitään ilmiselvää yhteyttä sen enempää vanhoihin kuin uusiin salaliittoteorioihin. Jooga ei ole aate, uskonto tai yhteisö, jonka edustajat jakaisivat tietyt käsitykset. Joogista tekee joogin se, että hän harjoittaa jotakin joogaksi kutsuttua menetelmää.

Joogalla ei kuitenkaan ole pelkkä harjoitus. Se on ensisijaisesti filosofia, josta voidaan johtaa erilaisia sovelluksia – erilaisia harjoituksia. Joogafilosofia esittää ne käsitykset ihmisestä ja todellisuudesta, johon joogan menetelmät perinteisesti perustuvat. Monet näistä käsityksistä eivät täysin mahdu rationaalisen filosofian tai lääketieteellisen ihmiskuvan piiriin. Tästä syystä jooga on länsimaistuttuaan löytänyt kulttuurisen lokeronsa uushenkisyyden avaralta kentältä.

Lähes koko joogan modernin historian ajan länsimaiset joogaopettajat ovat painineet joogan filosofisen puolen kanssa. Se on haluttu milloin psykologisoida, milloin karsia pois, milloin sovittaa yhteen kristinuskon kanssa. Viime aikoina on yleistynyt puhetapa, jonka mukaan jooga on ”jokaisen oma kokemus”. Jooga on siis juuri sitä, miltä se sinusta tuntuu.

Tämän inklusiivisen retoriikan tarkoitus on jättää joogan syvempi ulottuvuus armollisen avoimeksi. Se on oiva tapa sivuuttaa joogafilosofian vaikeammin sulateltavia puolia ja taata kohtuullinen asiakasvirta joogasaleille. Samalla se on suurin mahdollinen karhunpalvelus joogalle. Jooga kun ei ole mitä tahansa, eikä todennäköisesti varsinkaan sitä, miltä se 2020-luvun suomalaisesta joogista sattuu tuntumaan.

Joogafilosofiassa ei ole kyse mistään fyysisen harjoituksen koristeeksi puoli huolimattomasti ripotelluista mietelauseista.

Joogafilosofia on satojen vuosien aikana muodostunut systemaattinen, älyllisesti hienostunut ja moniääninen ajatteluperinne. Se esittää ne käsitykset ihmisestä ja todellisuudesta, joihin joogan menetelmät perustuvat. Joogafilosofiassa on ehdottomasti tilaa yksilöllisille tulkinnoille ja näkemyseroille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että mikä tahansa hömppä kuuluu joogafilosofiaan. Se ei ole tunnepitoista huuhaata tai henkistä haihattelua, vaan älyllisesti johdonmukainen kokonaisuus – siitäkin huolimatta, että se poikkeaa modernin keskivertoihmisen maailmankuvasta.

Historiansa aikana jooga on toki etääntynyt filosofisista juuristaan ja nykyisin joogaksi kutsutaan pääasiassa harjoituksia, jotka on irrotettu aiemmasta joogaperinteestä, ei niinkään joogaan kokonaisena filosofisena systeeminä. Silti niin kauan kuin joogaa kutsutaan joogaksi, on sen selvitettävä suhdettaan filosofisiin juuriinsa. Sana jooga kun sisältää joogafilosofian pähkinänkuoressa.

Viimeaikainen joogan ympärillä käyty salaliittokohu on osoittanut mielestäni kiistattomasti, että joogien on vihdoin otettava joogafilosofia vakavasti ja vastattava sen esittämään haasteeseen. Vaikka joogafilosofia on monin tavoin omalaatuinen ajattelusuuntaus, se ei eroa millään tavalla mistään muusta filosofiasta: sitä on tutkittava, sitä on pohdittava ja siitä on keskusteltava. Kaiken filosofian tavoin joogafilosofia joko on älyllisesti perusteltua tai sitten ei.

Totta kai joogafilosofiaa on tarkoitus myös soveltaa käytäntöön. Kuitenkaan ajatusta siitä, että ihmisen ”oma kokemus” tai ”sydämen tieto” olisivat ainoita luotettavia tiedon lähteitä ei löydy joogafilosofiasta. Päin vastoin, joogafilosofia varoittaa luottamasta omiin fiiliksiin. Jooga toki tarjoaa menetelmiä, joiden on tarkoitus mennä analyyttisen mielen tuolle puolen, mutta niissäkin on kyse systemaattiseen maailmankuvaan perustuvista harjoituksista, ei tuntemuksista, omista totuuksista tai muustakaan nykyaikaisesta hömpästä. Jokainen kokemus vaatii analyysia.

Jos joogit haluavat, että jooga otetaan vakavasti, se ei onnistu niin, että jooga valjastetaan jonkin modernin poliittisen ideologian käyttöön. Se ei myöskään onnistu niin, että jooga typistetään venyttelyksi. Se edellyttää joogan historiallisen ja filosofisen monitasoisuuden syvällistä ymmärrystä. Se edellyttää rehellisyyttä sen suhteen, mitä me tiedämme ja mihin tietomme perustuu.

Vastuu tässä on tietysti joogaopettajilla. Tavallista jooganharrastajaa tuskin voi edellyttää heti kättelyssä opiskelemaan joogafilosofian klassikoita ja heittäytymään niiden kanssa hermeneuttiseen dialogiin. Opettajien sen sijaan tulisi olla itselleen armottomia miettiessään, mihin heidän tietonsa perustuu, millaisia elementtejä he opetukseensa sisällyttävät, mitä heidän opettamillaan harjoituksilla on mahdollista saavuttaa ja millä tavalla ne kytkeytyvät joogan filosofis-historialliseen kokonaisuuteen.

Lyhyesti sanottuna, joogien olisi jo aika unohtaa kolmas silmä ja ryhtyä käyttämään järkeään.

Jooga ja zen – Basam Books kirjailta Era Novassa 15.7.2020 klo 18

joogajazen

Jooga tarkoittaa yhteyttä ja zen tässä hetkessä elämistä. Nämä nykyisin suositut harjoitukset tarjoavat erilaisia tapoja olemassaolon suurten kysymysten selvittelyyn. Era Novan Jooga ja zen -illassa joogatutkija Matti Rautaniemi ja kirjailija Mikko Väänänen keskustelevat kahden itämaisen perinteen suhteesta. Mistä jooga ja zen ovat peräisin? Millainen historia niiden takana on ja miten ne ovat levinneet kaikkialle maailmaan? Miten joogan ja zenin näkemykset ja menetelmät eroavat toisistaan? Entä mitä yhtäläisyyksiä niiden välillä on?

Matti Rautaniemi on joogaan erikoistunut uskontotieteilijä, tietokirjailija ja podcast-isäntä. Hänen kirjansa Joogan historia on vakiinnuttanut paikkansa tiedonjanoisten joogien kirjahyllyissä. Suomen joogakentällä Matti tunnetaan suosittuna luennoitsijana, joka opettaa joogasivistystä monissa opettajakoulutuksissa.

Mikko Väänänen on yhteiskuntatieteiden maisteri, tietokirjailija ja runoilija. Hän on käsitellyt kirjoissaan erityisesti itämaisen sekä länsimaisen filosofian ja kulttuurin kohtaamista. Hänen kirjansa Merkintöjä Intiasta on henkilökohtainen sukellus joogan kotimaan värikkääseen todellisuuteen. Mika Pekkolan kanssa kirjoittamassaan Tämä-kirjassa Väänänen puolestaan tarjoaa runollisen näkökulman zenin harjoittamiseen.

Tule seuraamaan tätä mielenkiintoista ajatustenvaihtoa. Aikaa on myös kysymyksille ja keskustelulle.

Tapahtuma on kaikillle avoin ja maksuton. Pientä tarjoilua.

Aika: 15.7.2020 klo 18–19.30.

Paikka: Era Nova, Kasarmikatu 2, 00140 Helsinki

Varmista, että mahdut mukaan ilmoittautumalla ennakkoon eranova@eranova.fi tai p. 09 632 500.

Joogan historia saa jatkoa!

joogasivistyksen käsikirja

Allekirjoitin tällä viikolla kustannussopimuksen uudesta kirjastani Aula & Co:n kanssa.

Työnimellä ”Joogasivistyksen käsikirja” kulkeva kirja esittelee uudenlaisen lähestymistavan joogaan. Tahdon tuoda esiin Joogasivistyksen seuraajille tuttua koulukunnista, guruista ja oppisuuntauksista riippumatonta lähestymistapaa, jossa yhdistyvät joogan harjoitus, filosofia ja tutkimus. Teos antaa jokaiselle joogan harjoittajalle työkaluja, joiden avulla hän voi luoda omannäköisensä lähestymistavan joogaan. Se rohkaisee itsenäiseen ajatteluun ja kannustaa lukijaansa eteenpäin kysymysten viitoittamalla polulla.

Edellinen kirjani Joogan historia (Basam Books 2020) käsitteli joogan globalisoitumista historiallisesta näkökulmasta. Edeltäjänsä tavoin tekeillä oleva teos pohjautuu sekä tutkimustietoon että ajankohtaisten joogailmiöiden seuraamiseen. Samalla se on kuitenkin huomattavasti henkilökohtaisempi katsaus joogan menneisyyteen, nykytilaan ja tulevaisuuteen.

Kirja perustana toimivat viime vuosina kirjoittamani artikkelit, jotka ilmentävät Joogasivistyksen lähestymistapaa ja tarjoavat tiedollisia työkaluja jokaiselle joogan harrastajalle. Osa artikkeleista on julkaistu aiemmin eri yhteyksissä, mutta kaikki kirjaan päätyvä teksti työstetään uuteen uskoon.

Luovutan kirjan käsikirjoituksen kustantajalle elokuun loppuun mennessä. Kesä siis kuluu kirjoituspöydän ääressä!

Jos haluat olla mukana raivaamassa uusia polkuja joogan sankkaan metsään, liity Joogasivistyksen retkikuntaan osoitteessa joogasivistys.com!

Joogan historia on ilmestynyt!

jooganhistoria

Joogan historia – Erakkomajoista kuntosaleille (Basam Books 2020) on lopputulos uskontotieteilijä Matti Rautaniemen yli 10 vuotta kestäneestä tutkimusmatkasta siihen, mitä jooga on, mistä se on tullut ja miten se on muuttunut aikojen kuluessa. Teos avaa nykyisen joogailmiön historiallisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia taustoja ja tuoreen akateemisen tutkimustiedon pohjalta.

Tilaa kirja joogakirjat.comista!

Matti Rautaniemen Joogan historia – Erakkomajoista kuntosaleille johdattaa lukijansa joogan vuosituhantisen tarinan halki. Teos esittelee joogan monimuotoisena, ristiriitaisena ja loputtoman kiehtovana ilmiönä, joka kietoutuu moniin maailmanhistorian käännekohtiin. Oppaina tällä matkalla toimivat historian suuret joogit ja heidän erikoiset elämäntarinansa.

Joogan historia osoittaa, että joogalla on eri aikoina tarkoitettu eri asioita ja että nykyisillä joogamuodoilla on usein vain vähän tekemistä muinaisten kaimojensa kanssa. Samalla teos antaa joogan harrastajalle välineitä muinaisten joogatekstien merkityksen ymmärtämiseen sekä nykyjoogan laajempien yhteiskunnallisten ja kulttuuristen ulottuvuuksien pohdiskeluun.

Joogan historia – Erakkomajoista kuntosaleille on uusi, tarkastettu ja runsaasti laajennettu painos Rautaniemen uraauurtavasta esikoiskirjasta Erakkomajoista kuntosaleille – miten jooga valloitti maailman (Basam Books 2015). Nyt jo pitkään loppuunmyyty teos sai ilmestyessään innostuneen vastaanoton Suomen joogakentällä ja se päätyi monien joogaopettajakoulutusten kurssikirjaksi.

Joogan historia päivittää teoksen sisällön 2020-luvulle. Lähes sadalla sivulla laajentunut teos tarjoaa uusia näkymiä esimerkiksi tantraan, liikuntakulttuurin kehitykseen, sekä joogan median suhteeseen. Joogan historia – Erakkomajoista kuntosaleille on tuhti paketti tutkittua tietoa joogasta. Se kuuluu jokaisen sivistyneen joogin kirjahyllyyn.

Matti Rautaniemi on joogaan erikoistunut porvoolainen uskontotieteilijä, toimittaja ja kääntäjä. Hän on valmistunut teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta ja on toinen Maailmanpuu-podcastin juontajista. Saat lisätietoa Matin työstä, kirjoituksista ja luennoista osoitteessa joogasivistys.com.
Erakkomajoista kuntosaleille -kirjan ensimmäisestä painoksesta sanottua:

”Rautaniemi on kirjoittanut tärkeän kirjan, jota on helppo suositella luettavaksi” – Jyri Komulainen, Teologinen aikakauskirja

”Matti Rautaniemen kirja on ainutlaatuinen suomen kielellä, mutta harvinaisuus myös maailmanlaajuisesti: teos missä joogan pitkää ja vaiherikasta historiaa käsitellään sekä laajan akateemisen tuntemuksen tiedolla että omistautuneen joogaajan sydämellä.” – Måns Broo, uskontotieteen lehtori, Ananda-lehden päätoimittaja

”Erakkomajoista kuntosaleille on erinomainen tietokirja, joka viettelee vaivatta mukaansa jopa yksilön, jolle jooga ei välttämättä ole tuttua saati läheistä. Vaikka opus sisältää lähes tainnuttavan määrän tietoa joogan eriskummallisesta ja värikkäästä kulttuurihistoriasta, se ei ikävystytä tai harhaile. Erakkomajoista kuntosaleille on syvällinen, sivistävä ja viihdyttävä lukukokemus.” – Perttu Häkkinen, toimittaja ja tietokirjailija

”Rautaniemi kirjoittaa sujuvaa, selkeää ja helppolukuista tekstiä, vaikka haukattavana on todella iso aihe. ––– Teos herättää ajattelemaan itse: Millaisiin aikansa ilmiöihin perustuu se jooga, jota itse harjoitan? Kuuluuko siihen myyttejä, joita tarvitsisi purkaa?” – Elina Kokkoniemi, Suomen Joogalehti

”[Erakkomajoista kuntosaleille] onnistuu loistavasti lähes mahdottomassa: kokoamaan yksiin kansiin akateemisen joogatietämyksen päälinjat selkeällä ja usein yllättävällä tavalla.” – Janne Kontala, Ananda

Tilaa kirja joogakirjat.comista!

Joogasivistyksen virtuaalinen joogaopisto

LOGO-11Joogasta luennoiminen on parasta mitä tiedän. Viime vuosina olen onnekseni saanut tehdä sitä varsin paljon.

Luentojeni myötä mielessäni on kehkeytynyt ajatus Joogasivistyksestä: lähestymistavasta, jossa yhdistyvät joogan harjoitus, teoria ja tutkimus.

Tätä lähestymistapaa olen viime vuodet luennoillani opettanut.

Vastaanotto on ollut ylitsevuotavan hyvää. Kaikesta päätellen Joogasivistykselle on tilausta Suomen joogakentällä.

Nyt olen päättänyt ottaa seuraavan askeleen: tavoitteeni on tehdä Joogasivistyksestä tiedonjanoisten joogien yhteisö ja virtuaalinen joogaopisto, jossa kuka tahansa voi uppoutua joogan historiaan ja filosofiaan itselleen parhaiten sopivalla tavalla.

Mikä parasta, sinäkin voit olla mukana Joogasivistyksen tulevaisuudessa!

Klikkaa tästä ja ota selvää, miten voit liittyä Joogasivistyksen yhteisöön ja mitä hyötyä siitä on juuri sinulle.

Jos haluat tietää lisää siitä, mitä Joogasivistys oikeastaan on tilaa viikottainen tietoiskumme!

Joogan historiaa Turun Shakta Joogakoululla 17.9. 2019

Turun Shakta Joogakoulu järjestää JOOGAPÄIVÄN tiistaina 17.9.

Joogapäivän ajatuksena on tarjota erilaisia mahdollisuuksia syventyä joogaan ja muihin rentouttaviin sekä mielenkiintoisiin asioihin. Päivän ohjelmaan sisältyy kaiken muun mielenkiintoisen lisäksi minun luentoni joogan historiasta. Tervetuloa kuuntelemaan!

JOOGAPÄIVÄN ohjelma:
klo 13.00 SHAKTAJOOGATUNTI (10€/yksi leima)
klo 15.00 OPETTAJAKOULUTUKSEN INFOHETKI (maksuton)
klo 15.45 INTROJOOGA ENSIKERTALAISILLE (maksuton)
klo 16.30 SATUHIERONTAA (maksuton)
klo 17.15 JOOGATUTKIJA MATTI RAUTANIEMI, LUENTO: JOOGAN HISTORIAN KÄÄNNEKOHDAT (20€)
klo 19.00 SHAKTAJOOGATUNTI (10€/ luennon yhteydessä maksuton)

Lisätietoja

Karmakiller Yoga Festival 19.–20.10.2019

karmakiller_2019

KARMAKILLER YOGA FESTIVAL järjestetään 19.–20.10.2019 Helsingin Messukeskuksessa. Ennakkoliput ovat myynnissä 31.5. asti!

Tarjolla on poikkeusellisen väkevä kattaus jooga-alan ammattilaisia, joten tätä ei kannata missata. Olen itse mukana festareilla sekä luennoitsijana että podcast-isäntänä Maailmanpuun livelähetyksessä.

19.10. Klo 11.30–12.30:
Matti Rautaniemi: Mikä joogassa muuttuu?

Joogassa on kyse muutoksesta. Oli kyse sitten paremmasta terveydestä, syvemmästä itsetuntemuksesta tai perimmäisen totuuden löytämisestä, jokainen joogi etsii muutosta. Aikojen kuluessa myös jooga itse on muuttunut: nykyjoogalla on muinaisen kaimansa kanssa yhteistä vain nimi. Miten tämä muutos on vaikuttanut siihen, millaisia muutoksia joogan avulla on mahdollista saavuttaa? Onko joogan historiassa kyse edistyksestä vai taantumisesta? Tervetuloa luennolle, joka saattaa muuttaa käsityksesi siitä, mitä jooga oikeastaan on.

20.10. klo 10.15–11.15:
Maailmanpuu LIVE: Valaistuminen

Valaistuminen on joogan päämäärä. Mutta mitä valaistuminen oikeastaan tarkoittaa? Joogafilosofian ihmiskäsitys poikkeaa radikaalisti modernin psykologian vastaavasta. Tällä on suuria vaikutuksia siihen, miten joogan päämäärä ymmärretään ja miten sitä tavoitellaan. Mitä valaistumisessa siis oikeastaan tapahtuu? Miten valo liittyy asiaan? Mitä joogan perinteiset lähteet sanovat valaistumisesta? Onko olemassa valaistuneita mestareita ja mistä sellaisen tunnistaa? Tervetuloa mukaan keskusteluun, joka valaisee hämäriä käsityksiä valaistumisesta!

Paneeliin liittyvät Matin ja Miskan seuraksi Måns Broo ja Mili Kaikkonen.

 

Lisätietoja tapahtumasta: karmakillerfestival.com

Puolustan sananvapautta

Kirjailijana, tutkijana ja puhumisen ammattilaisena harvat asiat ovat minulle pyhempiä kuin sanan- ja mielipiteenvapaus. Kysyminen ja totuuden etsiminen edellyttävät ehdotonta vapautta ajatella ja ilmaista ajatuksia. Olen huolestunut siitä, että sananvapauden puolustamista yhä useammin pidetään jotenkin kiistanalaisena – jopa epäilyttävänä – kannanottona. Esimerkiksi kukaan tuttavani ei varsinaisesti tunnusta vastustavansa sananvapautta, mutta useampikin on joko suoraan tai epäsuorasti todennut, ettei halua tai uskalla tuoda todellisia mielipiteitään esiin julkisesti. Myös minua itseäni on kehotettu varomaan sananvapauden julkista puolustamista.

Eräs ystäväni, jonka mielipiteitä erityisesti arvostan, ehdotti, että poistaisin eräästä (vielä julkaisemattomasta) tekstistäni sananvapautta käsittelevän kohdan, koska hänen mielestään se sai minut kuulostamaan erään tietyn poliittisen puolueen kannattajalta. En poistanut. Miksi olisin? Demokraattisessa yhteiskunnassahan sananvapauden pitäisi olla jokaisen puolueen asialistan perusta. Mitä nämä puolueet sitten kannattavat elleivät sananvapautta?

Toinen reaktio, johon olen törmännyt (ja varmasti tämänkin tekstin yhteydessä törmään), on se, että huoleni sananvapaudesta on jonkinlainen olkiukko. On täysin totta, että Suomi vuonna 2019 on varmasti ihmiskunnan historian vapaimpia aateympäristöjä, jossa saa sanoa ja kirjoittaa lähes mitä tahansa. Tämä on mielestäni asiaintila, jota kannattaa vaalia ja suunta, johon kannattaa jatkaa. Jos kuitenkin herkistämme aistimme ja pysähdymme kuuntelemaan hiljaisia ja ei-niin-hiljaisia signaaleja meiltä ja maailmalta, käy ilmeiseksi, että sananvapauden tila ei ole vakaa, ja että suunta on päinvastainen.

Useissa maissa poliittiset ja uskonnolliset liikkeet pitävät ilmaisunvapautta rautaisessa otteessaan. Erilaiset valvontateknologiat yleistyvät kovaa vauhtia kaikkialla maailmassa. Rahan valtaa kumartava media toimittaa yhä useammin myös oikeuslaitoksen roolia ja jakelee tuomioitaan seurauksista piittaamatta. Pienet, mutta äänekkäät painostusryhmät ja sosiaalisen median lynkkausjoukot edistävät oman käden sosiaalista oikeudenmukaisuutta vainoamalla yksityishenkilöitä ja yrityksiä. Ihmiset menettävät mielipiteidensä vuoksi työpaikkojaan, heidän kommunikaatiokanaviaan suljetaan, osallistumistaan rajoitetaan ja esiintymisiään perutaan. Kasvottomat algoritmit säätelevät, kuka ja mitä mistäkin asiasta saa kirjoittaa.

Tämän on loputtava.

Julkista sananvapauskeskustelua värittää huoli ”vihapuheesta”. Mutta mitä ”vihapuhe” oikeastaan on? Jokin aika sitten törmäsin erään huumorisivuston satiiriseen artikkeliin, jonka mukaan vihapuheen virallinen määritelmä on tästedes ”sellainen puhe, mistä me emme tykkää”. Juttu nauratti. Samalla se kuitenkin myös pelotti. Yhä useammin näyttää siltä, että ”viha” toimii ennen kaikkea retorisena aseena, jolla omasta kannasta poikkeavat näkemykset pyritään vaientamaan.

Kyse on samanlaisesta ilmiöstä kuin erilaisten fobioiden ilmestymisessä julkiseen keskusteluun viime vuosina. Tiettyjen asioiden kritiikki leimataan nykyisin hyvin nopeasti irrationaaliseksi ”fobiaksi” sen sijaan, että siihen vastattaisiin. Kun jokin asia leimataan peloksi tai vihaksi, se lakkaa olemasta perusteltu mielipide. Siitä tehdään häiriötila, jonka esittäjää ei tarvitse ottaa vakavasti. Pelon tai vihan kanssa ei tarvitse käydä dialogia, koska ne eivät perustu järkeen. On lukuisia esimerkkejä tapauksista, joissa ihmisestä on ”vihan” vuoksi tehty ulkopuolinen. Hänen maineensa, sosiaaliset suhteensa ja toimeentulonsa voidaan tällöin vapaasti tuhota.

On päivänselvää, että ihmiset ovat koko historiansa ajan sanoneet ja kirjoittaneet toisista asioita, jotka ovat tarkoituksellisen loukkaavia, törkeitä, epämiellyttäviä ja jopa vaarallisia. Nykyisin jotkut myös vetoavat sananvapauteen näin tehdessään. Kaikissa kulttuureissa kuitenkin on sääntöjä, jotka rajoittavat tällaista kielenkäyttöä. Suomen laki määrittelee esimerkiksi kunnianloukkauksen, uhkauksen ja kansanryhmää vastaan kiihottamisen rikoksiksi, ja näin on hyvä. Mutta mihin tarvitaan äärimmäisen tulkinnanvaraista ”vihapuhetta”? Moukkamaisuutta, jonka piiriin suuri osa niin sanotusta ”vihapuheesta” nähdäkseni kuuluu, ei toistaiseksi ole julistettu rikokseksi – valitettavasti. 

Vihan ja pelon lisäksi myös huumori voidaan nähdä uhkana. Suomen Valtioneuvoston kanslia on tuoreessa informaatiovaikuttamista koskevassa ohjeistuksessaan kirjoittanut seuraavaa: ”Satiiri ja parodia ovat tavallisesti harmittomia viihdyttämismuotoja. Informaatiovaikuttamisessa huumoria voidaan kuitenkin käyttää työkaluna harhaanjohtavan informaation levittämiseen ja yksilöiden, narratiivien tai mielipiteiden naurunalaiseksi saattamiseen tai kritisointiin. Huumoria voidaan käyttää kiistanalaisten mielipiteiden oikeuttamiseen.”

Tässä ei sinänsä ole mitään kyseenalaista. Informaatiovaikuttaminen on todellinen asia, ja sen keinoista on hyvä olla selvillä niin viranomais- kuin kansalaistasollakin. Jos kuitenkin viralliselta taholta todetaan esimerkiksi yhteiskunnallisen satiirin ja parodian olevan mahdollisesti haitallisia informaatiovaikuttamisen muotoja, se mahdollistaa tarvittaessa minkä tahansa asian kieltämisen turvallisuuden varjolla. Vapaassa yhteiskunnassa ei kuitenkaan voi olla mitään tahoa, narratiivia, ideologiaa, ryhmää, tai yksilöä, jota ei saisi kritisoida, kyseenalaistaa ja saattaa tarvittaessa naurunalaiseksi.

Onko esimerkiksi niin, että minua naurattanut artikkeli, jossa satiirin keinoin osoitettiin vihapuhekontrollin mielivaltaisuus, olikin ”haitallista informaatiovaikuttamista”, ehkä jopa vihapuhetta? Tämä ei ole vielä todellisuutta, mutta kauanko menee siihen, että se on? Jos tilanne on vielä tänään hyvä, täytyykö odottaa huomiseen, jolloin se ehkä on jo liian huono? Sananvapauden uhattuna oleminen näkyy sellaisten asioiden lisääntymisenä, joita ei saa kritisoida, joista ei keskustella, ja joista on vain yksi sallittu mielipide.

Ymmärrän, että on tahoja, jotka käyttävät termiä ”sananvapaus” halpamaisella tavalla. Tämä ei kuitenkaan vähennä lainkaan sananvapauden arvoa, eikä tee sen rajoittamisesta yhtään hyväksyttävämpää. Mitä tahansa käsitettä voidaan käyttää minkä tahansa päämäärien ajamiseen. On myös sanottu, että sananvapaus tarkoittaa ainoastaan vapautta ennakkosensuurista, mutta sanojensa seurauksista jokaisen on vastattava itse. On totta, että vapautta ei voi erottaa vastuusta. Kuitenkin myös tilanne, jossa ihminen tietää mielipiteensä ilmaisun voivan johtaa ongelmiin, kuuluu ennakkosensuurin piiriin. Itsesensuuri on sensuurin muodoista pahin.

Minulle on sanottu, että sananvapauden julkinen puolustaminen saattaa ”sulkea ovia”. Voi olla. Siitä huolimatta ajattelen, että jokaisella ihmisellä on sekä vapaus että velvollisuus muodostaa itse omat käsityksensä ja ilmaista niitä vailla pelkoa seurauksista. Jokaisella on vapaus ja velvollisuus haastaa ja tulla haastetuksi, vihata ja rakastaa, nauraa ja kauhistua. Jos tämän ääneen toteaminen sulkee jonkin oven, sellaisesta ovesta tuskin olisi muutenkaan kannattanut kulkea.

Sen sijaan, että naamioisimme valtapyrkimyksemme ”vihan vastustamiseen”, voisi olla parempi ottaa vastuu itsestään ja alkaa puolustaa vapautta.

 

Basam Booksin katalogi 2019

Näyttökuva 2019-3-26 kello 20.04.40

Basam Booksin kirjakatalogi vuodelle 2019 on ilmestynyt! Sivuilta 49 ja 52 löytyvät seuraavat julkaisuni, joita jokaisen jooganystävän – ja miksei muidenkin – kannattaa hankkia hyllyynsä:

Swami Vivekananda: Rajajooga – kirja sisäisen luonnon voittamisesta

Swami Vivekanandan Rajajooga – kirja sisäisen luonnon voittamisesta vuodelta 1896 on modernin joogakirjallisuuden klassikko. Vivekananda oli ensimmäinen intialainen joogi, joka esitteli joogaa länsimaiselle yleisölle. Rajajoogassa muinaista joogafilosofiaa avataan länsimaisen tieteen käsittein. Teos sisältää johdannon joogafilosofian perusteisiin sekä Vivekanandan kommentaarin joogan perustekstinä pidettyyn Patanjalin Yogasutraan. Suomentaja, joogatutkija Matti Rautaniemi on kirjoittanut teokseen sen taustoja ja merkitystä valottavan esipuheen.

(Ilmestyy toukokuussa 2019.)

Matti Rautaniemi: Joogan historia – erakkomajoista kuntosaleille

Joogan historia – erakkomajoista kuntosaleille on laajennettu ja uudistettu laitos Matti Rautaniemen uraauurtavasta kirjasta Erakkomajoista kuntosaleille – miten jooga valloitti maailman (Basam Books 2015). Kirja on ainutlaatuinen esitys siitä, millaisen matkan jooga on kulkenut muinaisista ajoista nykypäivään. Joogan historia – erakkomajoista kuntosaleille perehdyttää lukijan joogan taustaan intialaisessa kulttuurissa, sen historian tärkeimpiin käännekohtiin, sekä historian suurten joogien värikkääseen henkilögalleriaan. Jos haluat tietää, mitä jooga on ja miksi sitä harjoitetaan, tämä teos vastaa kysymyksiisi.

(Ilmestyy syyskuussa 2019.)

Lue koko katalogi täältä!

Joogan historian käännekohdat Turussa 18.5.2019

Pidän tämän kevään ainoan yksittäisluennon Oasis Pilates & Yoga -studiolla Turussa 18.5. klo 13–14.30. Tervetuloa mukaan, jos haluat ottaa ensiaskeleet joogasivistyksen polulla tai muuten vain tulla kuuntelemaan ja keskustelemaan joogasta.

Joogan 3500-vuotinen historia on varsinainen labyrintti. Matkallaan muinaisesta Intiasta tämän päivän joogasaleille jooga on muuttanut muotoaan moneen kertaan. Millaiset historialliset tapahtumat, aatevirtaukset ja henkilöt ovat vaikuttaneet joogan vaiheisiin? Mitä hyötyä joogan harrastajalle on joogan historian tuntemisesta? Matti Rautaniemen luento Joogan historian käännekohdat valottaa joogan historian keskeisiä vaiheita, sekä antaa kuulijoille avaimet joogasivistyksen maailmaan.

Varaa paikkasi luennolle!