tiedotteet

Luento Joogafestivalilla huhtikuussa

~ M.R. ~ 1 kommentti

Helsingin Kaapelitehtaalla järjestetään huhtikuussa Joogafestival -tapahtuma, jossa on mahdollista tutustua joogaan ja mietiskelyyn niin käytännössä kuin teoriassakin. Mukana ovat lähes kaikki pääkaupunkiseudun joogakoulut, meditaatioyhteisöt, sekä mindfulness -yrittäjät astangajoogasta kristilliseen meditaatioon. Tapahtuma järjestetään yhdessä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyvän Zen-Expon kanssa.

Ilokseni minut on kutsuttu osallistumaan Joogafestivaliin luennoitsijana. Pyrin puheenvuorossani vastaamaan usein kohtaamaani kysymykseen ”Onko jooga uskontoa?” historiallisesta näkökulmasta. Jooga on kulkenut 3500-vuotisen historiansa aikana pitkän matkan Intian erakkoluolista moderneille kuntosaleille. On selvää, että paitsi sanan ”jooga”, myös sanan ”uskonto” merkitykset ovat tällä välillä muuttuneet moneen kertaan. Tarkastelen luennossani joitakin näistä muutoksista tehdäkseni ymmärrettävämmäksi sen, miksi nykyisin niin monet ihmiset hikoilevat joogamatoilla ympäri maailmaa.

Joogafestivalissa kuullaan myös monia muita mielenkiintoisia luentoja. Luento-ohjelma täydentyy koko ajan, mutta jo nyt tarjolla on luentoja esimerkiksi klassisesta joogafilosofiasta, ravinnosta, sekä joogan lukuisista menetelmistä. Ja jottei selkä pääse kuunnellessa puutumaan, kannattaa osallistua välillä harjoituksiin.

Vaikka huhtikuuhun on vielä aikaa, kaikesta päätellen luvassa on antoisa tapahtuma.

Joogafestival netissä
Joogafestival Facebookissa

Virta 9: Luova kultt(uur)i

~ M.R. ~ Jätä kommentti

Kuva Virta-lehden 9. numero on ilmestynyt sähköisessä muodossa. Aiheina tällä kertaa mm. näyt ja kuvitelmat, sfäärien harmonia, maailmansana, kieli ja todellisuus, sekä elävä maapallo. Mukana on myös vanhoja esseitä ja runoja, sekä kirjoituksia ”luovan kultin yhtyeistä”. Viimeksi mainittuun sisältyy myös allekirjoittaneen musiikillisia muistelmia.

Olin mukana perustamassa Virtaa vuonna 2004 ja vastasin neljän ensimmäisen numeron koostamisesta. Halusin tehdä lehteä, jossa erilaiset maailmankuvat voisivat kohdata, ja jossa marginaaliset äänet pääsisivät esille. Vetäydyin joitakin vuosia sitten syrjään lehden toimituskunnasta, mutta olen seurannut lehden kehitystä mielenkiinnolla ja kirjoittanut toisinaan pieniä juttuja siihen. Ilokseni Virta 9 on ulkoasullisesti lehden historian komein, ja sisältö näyttää noudattelevan totutunkaltaista, korkeatasoista linjaa. Tarjolla onkin jälleen kerran varsin mieltä avartava lukupaketti.

Lataa lehti (PDF)

Taipuuko kirkko joogaan?

~ M.R. ~ Jätä kommentti

Kuva

Taipuuko kirkko joogaan – seminaari to 11.10.2012 klo 12 alkaen.

Törmäsin Facebookissa tietoon tällaisesta mielenkiintoisesta seminaarista. (Kiitos Riikka!) Otsikon kysymys on moniulotteisempi kuin aluksi saattaisi vaikuttaa. Mieleeni tulee kuitenkin heti kolme tavallista vastausta tämäntyyppiseen kysymykseen:

”Ei, koska jooga on osa hindulaista uskonnonharjoitusta.”

”Kyllä, koska jooga on pelkkää voimistelua.”

”Kyllä, koska jooga on henkisyyttä, ei uskontoa.”

Pidän kaikkia näitä näkökulmia eri tavoin ongelmallisina. Jätän lukijoille kuitenkin vapauden pohtia niitä jonkin aikaa itsekseen paneutumatta niihin tällä kertaa tämän syvemmin. Pidän aihetta kuitenkin suorastaan herkullisena esimerkiksi kulttuurien kohtaamista, uskonnon olemusta ja joogatradition muutoksia koskevien kysymysten kannalta. Palaankin siihen varmasti seminaarin jälkeen.

Seminari järjestetään Helsingissä, Mikael Agricolan kirkon kryptassa, os. on Tehtaankatu 23.

Lisätietoja saa täältä

Zen ja psykoanalyysi julkaistu

~ M.R. ~ Jätä kommentti

Basam Books on vihdoin julkaissut Mika Pekkolan kanssa tekemäni suomennoksen Erich Frommin ja D. T. Suzukin teoksesta Zen ja psykoanalyysi. Vastasin itse Suzukin osuudesta, Mika puolestaan Frommista. Kirja sisältää myös suomentajien jälkisanat, joissa pohditaan teoksen keskeisiä teemoja.

Kustantaja kuvailee kirjaa näin:

Zen ja psykoanalyysi tarjoaa mahdollisuuden seurata huikeaa dialogia, jossa kohtaavat kaksi hyvin erilaista näkemystä inhimillisestä hyvinvoinnista.

Suzukin mukaan länsimaisen nykyihmisen suurin ongelma on yritys hallita maailmaa älyn ja teknologian avulla. Vaihtoehdoksi Suzuki tarjoaa zenfilosofiaa, joka tähtää kaikkien ideologioiden, käsitejärjestelmien ja muiden todellisuuden hallinnan välineiden hylkäämiseen.

Fromm puolestaan oli vakuuttunut siitä, että zen voisi auttaa länsimaisia ihmisiä tunnistamaan kapitalistisen talouden, kulutuskulttuurin ja epätasa-arvon negatiivisia seurauksia jokapäiväisessä elämässään. Hän näki zenin vapauttavana käytäntönä, joka voimautti ihmisiä kamppailemaan omien elämänehtojensa hallinnan puolesta.

D. T. Suzuki (1870–1966) oli japanilainen buddhalaisen filosofian professori. Monia Suzukin kirjoituksista voidaan pitää buddhalaisen kirjallisuuden klassikkoina, jotka löytävät yhä uusia lukijoita vielä vuosikymmeniä julkaisunsa jälkeen.

Erich Fromm (1900–1980) oli saksalaissyntyinen psykoanalyytikko, joka tuli tunnetuksi erityisesti länsimaista kulutuskulttuuria ja kapitalistista talousjärjestelmää kritisoivista teksteistään. Hänellä oli merkittävä rooli ns. Frankfurtin koulukunnan kriittisen teorian freudomarxilaisen teorian synnyssä.

Osta kirja esim. täältä:

Basam

Adlibris

Akateeminen kirjakauppa