Maailmanpuu Helsinki Joogafestival-tapahtumassa 25.–26.2.2017

maailmanpuu_joogafestari
Maailmanpuu on hyvin edustettuna viidettä kertaa Helsingin Kaapelitehtaalla järjestettävässä Helsinki Joogafestival -tapahtumassa:

LA 25.2. Klo 13.30 KELLARI 1
Miska Käppi: TANTRA JA JOOGA
Mikä on joogan ja tantran yhteys? Tantra on traditionaalisesti viittannut vedisen tieteen syvään hallintaan, eikä sitä yhdistetty suoraan seksuaalisuuteen kuten viime vuosikymmeninä on ollut tapana. Luennolla valotetaan joogan ja tantran ikivanhaa liittoa.

LA 25.2. Klo 16.30 PARVI
Matti Rautaniemi: MITÄ JOKAISEN TULISI TIETÄÄ JOOGAN HISTORIASTA?
Sanotaan, että joogassa harjoitus on tärkeintä. Ennemmin tai myöhemmin joogan harjoittaja kuitenkin kohtaa käsitteitä, harjoituksia tai uskomuksia, jotka vaativat syvempää selvittelyä. Tällöin tarvitaan teoreettista ymmärrystä. Joogafilosofian klassikot ovat tärkeitä apuvälineitä jokaiselle joogille, mutta ne pysyvät mykkinä, ellei niitä tueta historiallisella ymmärryksellä.

LA 25.2. Klo 17.30 PARVI
Paneelikeskustelu: MITÄ JOOGA ON?
Mistä joogassa pohjimmiltaan on kyse? Mitä sillä tavoitellaan ja miten sitä harjoitetaan? Miksi erilaisia joogamuotoja on niin paljon ja mikä niitä kaikkia yhdistää – vai yhdistääkö niitä yhtään mikään? Jooganopettajat Ulla-Maija Rönkä (Suomen Joogaliitto), Mia Jokiniva (Villa Mandala), Miska Käppi (Shakta) sekä tutkija Matti Rautaniemi, tuovat erilaiset lähestymistapansa yhteen ja pyrkivät lähemmäs joogan syvintä olemusta. Pysyykö joogan ydin tavoittamattomissa vai paljastuuko se tämän keskustelun aikana? Tule ottamaan selvää!

Paneelikeskustelu on Maailmanpuu-podcastin ensimmäinen elävän yleisön edessä nauhoitettu lähetys. Keskustelua voi seurata suorana osoitteessa: https://www.youtube.com/watch?v=dJFuP0v_pXg

Lisäksi MAAILMANPUU-PAITOJA voi ostaa Shakta Joogakoulun tiskiltä! Hinta 25 € / kpl. Kaikki tuotot menevät Maailmanpuu-podcastin tuleviin välinehankintoihin. Jos haluat tukea Suomen ainoaa joogapodcastia, nyt siihen on tilaisuus! Tarjolla Prithvin ruskea miesten t-paita (Gildan softstyle) ja Agnin oranssi naisten hihaton toppi (Moka Women’s Racer Back Tank Top). Koot S-XL.

Joogafestareilla on tarjolla myös runsaasti muuta mielenkiintoista ohjelmaa! Tarjontaan voi tutustua osoitteessa http://www.joogafestival.fi/

Luento ja paneelikeskustelu Joogafestareilla 25.2.

nettisivut2017_etusivu_liput

Joogafestival Helsinki  25.-26.2.2017  Kaapelitehdas kokoaa joogan ja muiden hyvinvointilajien harrastajat, kokeilijat ja ammattilaiset saman katon alle. Viisi vuotta täyttävän tapahtuman teemana on Tasapaino.

Kaksipäiväinen Joogafestival tarjoaa mahdollisuuden tutustua ja kokeilla eri joogamuotoja, meditaatiota, mindfulnessia ja muita mielenkiintoisia hyvinvoinnin lajeja loistavien opettajien johdolla. Lähes 100 tutustumistunnin ja 40 luennon lisäksi festareilla on myös 150 näytteilleasettajan monipuolista  tuote- ja palvelutarjontaa.

Osallistun Joogafestivalin ohjelmaan seuraavilla tavoilla:

Mitä jokaisen tulisi tietää joogan historiasta?

LAUANTAI klo 16:30, paikka: Parvi

Sanotaan, että joogassa harjoitus on tärkeintä. Ennemmin tai myöhemmin joogan harjoittaja kuitenkin kohtaa käsitteitä, harjoituksia tai uskomuksia, jotka vaativat syvempää selvittelyä. Tällöin tarvitaan teoreettista ymmärrystä. Joogafilosofian klassikot ovat tärkeitä apuvälineitä jokaiselle joogille, mutta ne pysyvät mykkinä, ellei niitä tueta historiallisella ymmärryksellä.

Matti Rautaniemi paneutuu luennossaan siihen, mihin joogan historian tuntemusta tarvitaan, mitä jokaisen pitäisi siitä tietää ja miten harjoituksen ja historian oikea suhde voi viedä kohti tasapainoisempaa joogaharjoitusta.

Paneelikeskustelu: Mitä jooga on?

LAUANTAI klo 17:30, paikka: Parvi

Mistä joogassa pohjimmiltaan on kyse? Mitä sillä tavoitellaan ja miten sitä harjoitetaan? Miksi erilaisia joogamuotoja on niin paljon ja mikä niitä kaikkia yhdistää – vai yhdistääkö niitä yhtään mikään? Tutkija Matti Rautaniemi sekä joogaopettajat Miska Käppi (Shakta), Mia Jokiniva (Villa Mandala) ja Ulla-Maija Rönkä (Suomen Joogaliitto), tuovat erilaiset lähestymistapansa yhteen ja pyrkivät lähemmäs joogan syvintä olemusta. Pysyykö joogan ydin tavoittamattomissa vai paljastuuko se tämän keskustelun aikana? Tule ottamaan selvää!

Nähdään Joogafestareilla!

 

Treenaa ja ajattele – nykyjoogan ristiriidat

Suunnitellessani parin viikon takaista luentoani joogan uskonnollisuudesta, huomasin yllätyksekseni, että aihe on varsin ajankohtainen. Yhdysvalloissa kysymys on parhaillaan kiivaan poliittisen keskustelun kohteena. Kyseessä on siis kaikkea muuta kuin teoreettinen tai yksinomaan historiallisesti kiinnostava aihepiiri.

Yhdysvalloissa keskustelu joogan perimmäisestä olemuksesta sai alkunsa, kun erään kalifornialaisen koulun oppilaiden vanhemat vastustivat joogan opettamista koulun liikuntatunneilla. Vanhempien mukaan hindulaisperäisen joogan opettaminen rikkoo lakia, joka kieltää uskonnon opettamisen valtion kouluissa. Asiasta seurannut oikeusjuttu on ilmeisesti yhä käynnissä.

Samaan aikaan presidentti Obama on avoimesti tukenut joogan harjoittamista ja etenkin sen opettamista lapsille. Valkoinen talo antoi asiasta myös virallisen kannanoton, mukaan jooga ei ole uskonto, vaan ”uskontojen rajat ylittävä universaali henkinen harjoitus”.

Obaman kannanotto on kuitenkin aiheuttanut vastarintaa Amerikan hindujen keskuudessa. Itse asiassa jo pari vuotta sitten Hindu American Foundation käynnisti kampanjan Take Yoga Back. Järjestön mukaan jooga on erottamattomasti osa hindulaisuutta, ja länsimaiset joogaopettajat tarkoituksellisesti peittelevät ja vääristelevät tätä tosiasiaa halventaen samalla hindujen uskonnollista perintöä.

Keskustelu on mielenkiintoinen moneltakin kannalta. Valkoinen talo korostaa julkilausumassaan perinteiden muuttumista ja sitä, että henkinen pyrkimys ylittää uskontoperinteiden rajat. Näille näkemyksille löytyy paljon tukea joogan historiasta, joka paitsi osoittaa joogan menetelmien ja oppien muuttuneen vuosisatojen aikana valtavasti, myös sen, että joogaa on harjoitettu lähes kaikissa Intian uskonnoissa, ei ainoastaan hindulaisuudessa.

Toisaalta on vaikea olla eri mieltä HAF:n kanssa siitä, että maailmankuva, johon joogan harjoitukset perustuvat, on olennaisesti uskonnollinen ja tarkemmin sanottuna hindulainen. Intialaisessa kontekstissaan sana ”jooga” on sekä yleisnimitys eri uskontojen pelastusopeille että nimitys tietyille aistien ja mielen hallinan menetelmille, joilla metafyysinen pelastus saavutetaan.

Luennossani vastasinkin kysymykseen joogan uskonnollisuudesta toteamalla, että vaikka jooga ei itsessään ole uskonto, se on kuitenkin toimintaa joka on historiallisesti saanut merkityksensä uskonnollisen maailmankuvan osana. Tässä mielessä sitä voi verrata vaikkapa rukoilemiseen, kirkossa käymiseen tai pyhiinvaellukseen. Mikään näistä toiminnoista ei ole itsessään uskontoa, mutta ne saavat merkityksensä uskonnollisen maailmankuvan osina.

Koska valtaosa nykyjoogeista, joihin luen myös itseni, eivät ole hinduja, on pohdittava tarkemmin sitä, miten nykyisin ympäri maailmaa harjoitettu jooga eroaa varhaisemmista joogan muodoista. Jos vilkaistaan edes lyhyesti muutamaa keskeisintä joogan klassista tekstiä, huomataan että niissä kuvaillut harjoitukset muistuttavat hyvin vähän sitä, mitä joogasaleilla nykyisin tehdään. Lisäksi käy nopeasti ilmi, että harjoituksen painopistettä ja päämäärää kuvataan aivan eri tavalla. Onkin paikallaan kysyä joogatutkija Mark Singletonin tavoin, onko ”vanhalla joogalla” ja ”nykyjoogalla” muuta tekemistä keskenään kuin nimi.

Tässä kysymyksessä ei ole lainkaan kyse erottelusta ”oikean” ja ”väärän” joogan välillä. Pikemminkin kysymys on siitä, mitä oikeastaan tarkoitetaan, kun puhutaan ”joogasta”. Tarkoitetaanko sillä psykofyysisen hyvinvoinnin tavoittelua, vai onko joogalla syvempiäkin merkityksiä? Sulkevatko nämä merkitykset toisensa pois?

Mainitsin eräissä juhlissa satunnaiselle tuttavuudelle olevani kiinnostunut hindulaisuudesta. Hän sanoi, että siinähän on kyse mielenrauhan etsimisestä. Vastaus oli kuvaava. Näyttää siltä, että meidän on yhä vaikeampi ymmärtää uskonnollista maailmankuvaa muuten kuin materialistisen, psykologisoidun ihmiskäsityksen kautta. Mietin, olisiko vaikkapa kristinusko, juutalaisuus tai islam mahdollista palauttaa yhtä suoraviivaiseen toteamukseen.

Näitä aiheita on vaikea lähestyä uppoamatta kaulaansa myöten essentialisoiviin määritelmiin, joista yksikään ei ole vedenpitävä. Ehkä on kuitenkin sopivaa todeta, että uskonnon palauttaminen johonkin yleisinhimilliseen, yhteiskunnallisesti hyödylliseen periaatteeseen, kuten etiikkaan, mielenrauhaan tai hyvinvointiin on varsin tuore ja marginaalinen näkemys.

Vaikken itse olekaan hindujoogi, ei mieleeni tulisi koskaan väittää, että joogalla ei ole mitään tekemistä hindulaisuuden kanssa. Vaikken itse ole askeetikko, en voi kieltää, etteivätkö varhaisimmat joogit olisi olleet juurikin kehoaan ja mieltään kurittavia hinduerakkoja. On selvää, ettei minun harjoituksellani voi olla samoja seurauksia kuin heidän harjoituksillaan. En myöskään hetkeäkään kuvittele, että tekemäni harjoitukset olisivat säilyneet samanlaisina tuhansia vuosia.

Samalla en kuitenkaan pidä joogaa pelkkänä venyttelynä, enkä kysymyksiä joogan syvemmistä ulottuvuuksista merkityksettöminä. ”Treenaa, äläkä ajattele” ei sekään ole minulle sopiva lähestymistapa. Pikemminkin joogan ristiriidat kutsuvat minua ajattelemaan enemmän, tutkimaan enemmän, kyseenalaistamaan enemmän ja ennen kaikkea: hyväksymään enemmän epävarmuutta.

Joka kerta joogamatolle astuessani yritän miettiä, mitä ihmettä olen oikein tekemässä.

Lisää aiheesta:

Times of India: White House says yoga is a universal language of spiritual exercise, crossing religious lines

Hindu American Foundation: Take Yoga Back

ABC News: Yoga Lawsuit: Encinitas Union School District in California Sued Over Classes

Joogafestarit lähestyvät!

Kuva

Kirjoitin tammikuussa tulevasta luennostani Helsingin Kaapelitehtaalla ensimmäistä kertaa järjestettävässä Joogafestival-tapahtumassa. Kuin huomaamatta ollaankin jo huhtikuussa ja tapahtuma, luentoni mukaanluettuna, on ylihuomenna.

Luentoa suunnitellessa tunnelmat ovat vaihdelleet kauhusta aiheen laajuuden edessä innostumiseen sen mielenkiintoisuudesta. Perusrunko alkaa kuitenkin vähitellen hahmottua.

Arvelen, että luentoni otsikko, ”Onko jooga uskonto?” saattaa tuntua kiusalliselta tai aiheuttaa ristiriitaisia tunteita joissakin potentiaalisissa kuulijoissa. Tähän on monia mahdollisia syitä, joita tulen ehkä myös sivuamaan luennossani. Kysymys joogan uskonnollisuudesta on kuitenkin kiinnostanut minua niin kauan kuin olen tiennyt joogan olemassaolosta. Vaikka aikakauslehtiä lukemalla voikin saada vaikutelman, että jooga on lähinnä intialaisella kuvastolla kuorrutettua jumppaa, on siinä aina ollut myös muita ulottuvuuksia. Ja ainakin omasta mielestäni juuri nämä muut ulottuvuudet tekevät joogasta niin kiinnostavaa.

Luennossani tulen käsittelemään, miten jooga liittyy hindulaisuuteen, joogan kokemia muutoksia sen levitessä maailmalle ja kieltämättä hyvin vaikeaa kysymystä siitä, mitä oikeastaan tarkoitetaan kun puhutaan uskonnollisuudesta joogan yhteydessä tänä päivänä. Jos nämä teemat kiinnostavat, tervetuloa Kaapelitehtaalle kuuntelemaan klo 9.30 lauantaiaamuna. Toivoakseni luennon jälkeen on aikaa myös keskustelulle, sillä en edes kuvittele voivani sanoa kaikkea näin valtavasta ja monimutkaisesta aiheesta.

Toivottavasti tapaamme Kaapelitehtaalla!

Luento Joogafestivalilla huhtikuussa

Helsingin Kaapelitehtaalla järjestetään huhtikuussa Joogafestival -tapahtuma, jossa on mahdollista tutustua joogaan ja mietiskelyyn niin käytännössä kuin teoriassakin. Mukana ovat lähes kaikki pääkaupunkiseudun joogakoulut, meditaatioyhteisöt, sekä mindfulness -yrittäjät astangajoogasta kristilliseen meditaatioon. Tapahtuma järjestetään yhdessä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyvän Zen-Expon kanssa.

Ilokseni minut on kutsuttu osallistumaan Joogafestivaliin luennoitsijana. Pyrin puheenvuorossani vastaamaan usein kohtaamaani kysymykseen ”Onko jooga uskontoa?” historiallisesta näkökulmasta. Jooga on kulkenut 3500-vuotisen historiansa aikana pitkän matkan Intian erakkoluolista moderneille kuntosaleille. On selvää, että paitsi sanan ”jooga”, myös sanan ”uskonto” merkitykset ovat tällä välillä muuttuneet moneen kertaan. Tarkastelen luennossani joitakin näistä muutoksista tehdäkseni ymmärrettävämmäksi sen, miksi nykyisin niin monet ihmiset hikoilevat joogamatoilla ympäri maailmaa.

Joogafestivalissa kuullaan myös monia muita mielenkiintoisia luentoja. Luento-ohjelma täydentyy koko ajan, mutta jo nyt tarjolla on luentoja esimerkiksi klassisesta joogafilosofiasta, ravinnosta, sekä joogan lukuisista menetelmistä. Ja jottei selkä pääse kuunnellessa puutumaan, kannattaa osallistua välillä harjoituksiin.

Vaikka huhtikuuhun on vielä aikaa, kaikesta päätellen luvassa on antoisa tapahtuma.

Joogafestival netissä
Joogafestival Facebookissa