Erakkomajoista kuntosaleille Kaikkijoogasta.fi -sivustolla

Joogaportaali Kaikkijoogasta.fi kirjoitti mukavan esittelyn Erakkomajoista kuntosaleille -kirjasta:

Heti ”Erakkomajoista kuntosaleille” kirjan johdannossa Matti Rautaniemi kertoo, että tämä kirja ei sitten käsittele sitä joogan tarinaa, jonka melkeinpä kaikki joogit jo tuntevat: Patanjalia ja hänestä alkavaa joogagurujen katkamatonta ketjua. Tuon moneen kertaan kuullun tarinan kirjoittaja määrittelee ”joogamyytiksi”, jonka sijaan hän haluaakin kirjassaan kertoa ”historiallisen tarinan joogasta”.
 
Jo ajatus, että kokoaisi koko joogan historian yksiin kansiin on varsin haastava ja onkin heti alkuun sanottava, että mielestäni Matti Rautaniemi onnistuu siinä kirjassaan varsin hyvin. Joogan historia on kuvattu selkeästi ja lukijaystävällisesti, osittain tosin hyvin tiivistetyssä muodossa, mutta mielenkiintoisten tarinoiden avulla. Sanoisinpa, että jos luulet tietäväsi joogan historiasta jo kaiken oleellisen, niin luettuasi tämän kirjan saanet ajatuksellesi hieman enemmän painoarvoa.
 
Kirjaa lukiessa nimittäin huomaa, että joogan historia on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivainen. Se on polveillut vuosisatojen aikana monina rinnakkaisina polkuina ja nykyihmisen näkökulmasta ilmennyt välillä myös varsin arveluttavin tavoin ja hurjissakin muodoissa. Ja sama joogan kehitys ja muuntuminen jatkuu edelleen: esimerkkinä viime vuosien länsimaiden joogabuumi, harrastajamäärien räjähdysmäinen kasvu ja siinä sivussa syntyneiden uusien joogatyylien sekamelska.
 
”Erakkomajoista kuntosaleille” -kirja antaa hyvin kuvan kuinka jooga on kehittynyt Shvetasvataraupanishadien ajasta (n.400-200 eaa.) aina nykyiseen moninaisuuteensa, lukuisiksi erilaisiksi suuntauksiksi. Kirja kertoo joogan historian kronologisesti alkaen siitä kuinka ”Kathaupanishadissa (n.400-300 eaa.) jälleensyntymien kiertokulusta vapautumiseen johtavaa menetelmää kutsutaan ensimmäisen kerran joogaksi.”
”Ensimmäinen systemaattinen joogamenetelmän kuvaus löytyy Shvetasvataraupanishadista (n.400-200 eaa.) Sen mukaan joogin tulisi istua selkä suorassa, keskittää kaikki huomionsa sydämeen, rajoittaa hengitystään ja pysäyttää mielensä liikkeet.”
 
Sen jälkeen kirjassa kerrotaan kuinka jooga on kuvattu intialaisessa kirjallisuudessa, mistä seuraavassa muutamia lainauksia:
”Sana ”jooga” juontuu sanskritin iestämistä tai valjastamista tarkoittavasta sanajuuresta. Joogin on siis ”valjastettava” mielensä ja aistinsa kuin kuin hevosen vetämiä vaunuja ohjastava ajuri.”
”Siinä missä nykyaikainen asanaharjoitus koostuu erilaisista liikesarjoista ja venytyksistä, sana asana tarkoittaa oikeastaan yksinkertaisesti istuinta.”
”Yogasutran menetelmissä asana tarkoittaa vakaata istuma-asentoa. Asanasta todetaan ainoastaan, että se on ”vakaa ja mukava” ja se saavutetaan ”hellittämällä ponnistelu ja uppoutumalla loputtomaan”.”
 
”Erakkomajoista kuntosaleille” kirjasta löytää myös vastauksia moniin joogaan liittyviin kysymyksiin kuten: ”Mikä on joogan ja hindulaisuuden yhteys?” tai ”Mitä Om-mantra tarkoittaa ja mikä on sen alkuperä?” Samalla kirja valaisee myös alkuperäistä tantran käsitettä sekä sen yhteyttä että eroavaisuutta joogaan. ”Joogasta tuttujen chakra-, nadi- ja kundalini-käsitteiden juuret ovat tantraperinteessä.”
 
Tämän jälkeen tarina joogasta jatkuu paljolti henkilöhistoriallisen kerronnan voimin ja sitä kirja onkin pullollaan: kertomuksia uskaliaista joogaan hurahtaneista ”länsimaisista pioneereista”, joiden vaikutuksesta jooga kulkeutui hiljalleen Intiasta länsimaihin, samalla muuntuen aina uusien vaikutteiden johdosta. En esimerkiksi itse ollut aiemmin kuullutkaan, että ”Teosofisen seura loi perustan länsimaiselle joogan harjoittamiselle ja juuri heidän toiminnan vaikutuksestaan Patanjalin Yogasutrasta tuli joogan keskeisin lähdeteksti ilman varsinaista historiallista perustaa” tai että Pierre Bernardin perustamalla amerikkalaisen yläluokan Clarkstown Country Clubilla oli niinkin suuri vaikutus nykyaikaisen joogaharjoittelun nopeaan yleistymiseen.
 
Kirjasta löytyy myös hyvin yllättäviäkin näkökulmia joogan historiaan, kuten: ”Vielä 1800-luvun alussa joogilla tarkoitettiin ennen kaikkea aseistautunutta maantierosvoa.” tai ”Aurinkotervehdyksiä ei mainita joogan yhteydessä tiettävästi ennen 1940-lukua.”
 
Paljastukset Matti Rautaniemen kirjan: ”Erakkomajoista kuntosaleille – miten jooga valloitti maailman” sisällöstä päättyvät nyt tähän ja voin kyllä lämpimästi suositella sen lukemista kaikille joogasta kiinnostuneille ….varsinkin, mikäli itse opetat joogaa …tai jos muuten vain olet vakuuttunut oman joogasuuntauksesi erityislaatuisuudesta, tämä kirja taatusti avaa sinulle uusia näkökulmia. Ja kiitokset vielä Matille kirjan kirjoittamisesta: todella hieno juttu, että tämmöisen kirjan saa lukea suomen kielellä!

Kiitos kehuista!

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s