kirjat

Erakkomajoista kuntosaleille myyty loppuun

~ M.R. ~ Jätä kommentti

Juuri saamani tiedon mukaan Erakkomajoista kuntosaleille on loppunut kustantajalta.

Toinen painos on odotettavissa jossain vaiheessa vuotta 2018. Lisätietoja asiasta seuraa vuodenvaihteen jälkeen.

Ensimmäistä painosta saattaa vielä löytää hyvin varustetuista kirjakaupoista. Tämän postauksen lopussa muutamia linkkejä kauppoihin, joiden valikoimissa Erakkomajoissa kuntosaleille viimeiset kappaleet ovat.

Tässä vaiheessa koen aiheelliseksi kiittää kaikkia niitä, joiden kirjahyllyyn Erakkomajoista kuntosaleille on tähän mennessä päätynyt. Olen sanoinkuvaamattoman iloinen ja ylpeä siitä, miten kirja on otettu vastaan niin joogapiireissä kuin niiden ulkopuolellakin. Palaute on ollut erittäin positiivista ja mikä tärkeintä, teos on löytänyt tiensä useammankin joogaopettajakoulutuksen opintosuunnitelmaan. Tämän parempaa osoitusta kirjan tarpeellisuudesta en voi edes kuvitella.

Kiitos kuuluu myös kaikille toimittajille, bloggareille, podcasteille ja muille, jotka ovat tuoneet työtäni ja kirjaani esiin. Linkkejä kirjasta ilmestyneisiin juttuihin löytyy täältä.

Kiitos myös kaikille, jotka ovat tulleet luennoilleni kuluneen kahden vuoden aikana. On ollut ilo huomata, että kiinnostus joogan taustoja ja syvempiä ulottuvuuksia kohtaan on kasvussa.

Luentoja on luvassa tulevaisuudessakin. Vuonna 2018 painopisteeni tulevat kuitenkin olemaan kurssitoiminnan kehittämisessä, väitöskirjani loppuunsaattamisessa, sekä uuden joogakirjan kirjoittamisessa. Näistä kaikista projekteista tulen paljastamaan yksityiskohtia ensi vuonna.

Kiitos kaikille lukijoilleni ja sivustoni seuraajille! Hyvää loppuvuotta, rauhallista joulunodotusta ja ilontäyteistä uutta vuotta!

Erakkomajoista kuntosaleille on tällä hetkellä vielä saatavilla mm. seuraavista kaupoista:

Lukijoiden kommentteja:

”Erakkomajoista kuntosaleille on erinomainen tietokirja, joka viettelee vaivatta mukaansa jopa yksilön, jolle jooga ei välttämättä ole tuttua saati läheistä. Vaikka opus sisältää lähes tainnuttavan määrän tietoa joogan eriskummallisesta ja värikkäästä kulttuurihistoriasta, se ei ikävystytä tai harhaile. Erakkomajoista kuntosaleille on syvällinen, sivistävä ja viihdyttävä lukukokemus.”

– Toimittaja-tietokirjailija Perttu Häkkinen

”Rautanimi kirjoittaa sujuvaa, selkeää ja helppolukuista tekstiä, vaikka haukattavana on todella iso aihe. ––– Teos herättää ajattelemaan itse: Millaisiin aikansa ilmiöihin perustuu se jooga, jota itse harjoitan? Kuuluuko siihen myyttejä, joita tarvitsisi purkaa?”

– Joogaohjaaja Elina Kokkoniemi, Suomen Joogalehti

”[Erakkomajoista kuntosaleille] onnistuu loistavasti lähes mahdottomassa: kokoamaan yksiin kansiin akateemisen joogatietämyksen päälinjat selkeällä ja usein yllättävällä tavalla.
Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille joogasta muutenkin kuin henkilökohtaisena harjoituksena kiinnostuneille. Tämän parempaa yleiskatsausta akateemiseen joogatutkimukseen on vaikeaa kuvitella.”

– Joogaopettaja Janne Kontala, Ananda

”Rautaniemi on kirjoittanut tärkeän kirjan, jota on helppo suositella luettavaksi.”

 – Dosentti Jyri Komulainen, Teologinen Aikakauskirja


Aiheesta muualla:

HBL: Yogamyternas mästare
Tieteessä tapahtuu: Joogan historiikki murtaa joogamyytin
Perttu Häkkinen: Ennen joogattiin erakkomajoissa, nyt kuntosaleilla
Pauliina Aarva: Jooga – erakkomajoista kuntosaleille
Sana Papilta: Erakkomajoista kuntosaleille
Kaikki joogasta: Kirjaesittelyssä Matti Rautaniemen Erakkomajoista kuntosaleille
Turku Yoga Girl: Miten jooga valloitti maailman

 


Uusi suomennos: Mooji – Rajattomuuden hengitys

~ M.R. ~ Jätä kommentti

mooji

Tämä itse asiassa ilmestyi jo viime syksyn puolella, mutta mainitaan nyt täälläkin. Suomennokseni neo-advaita guru Moojin teoksesta Breath of the Absolute. Saatavilla nyt kirjakaupoista. Julkaisija Viisas elämä.

Mooji: Rajattomuuden hengitys – näkyvä ja näkymätön ovat yhtä

”Kun olet vapaa käsitteiden, mielesi ehdollistumien ja turhien arvioiden hypnoottisesta vallasta, silloin olet todella oman itsesi käytettävissä. Kaikki sisäinen jännitys ja tarve vaikuttaa toisiin omien päämääriesi saavuttamiseksi lakkaa. Jotenkin läsnäolosi myös vaikuttaa kohottavasti ympäristöösi. Aivan kuten puut antavat meille happea hengitettäväksi odottamatta kiitosta, totuuteen heränneet ihmiset säteilevät syvää rauhaa, yhteyttä ja rakkautta ilman minkäänlaista tietoista ponnistelua. Heidän sisin luontonsa on rauha.”

Kirjassaan Rajattomuuden hengitys Mooji kehottaa meitä katsomaan itseämme uusin silmin. Kaikkien ihmismieltä askarruttavien kysymysten keskellä ainoa kiistaton tosiseikka vaikuttaa olevan se, että olemme olemassa. Useimmat eivät kuitenkaan vaivaudu pohtimaan sen syvällisemmin, mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa.

Mooji sysää lukijansa käsitteellisen näpertelyn tuolle puolen, suoraan ajatuksettoman tilan sykkivään kirkkauteen.

Saatavilla myös Viisas elämä -nettikaupasta!

Puoli vuotta Joogin lukulamppua

~ M.R. ~ Jätä kommentti

Juhannuksen jälkeen aloitin joogaa käsittelevän Joogin lukulamppu -blogini Basam Booksin Viisas elämä -sivustolla. Ohessa kooste tiivistahtisen ensimmäisen puolivuotiskauden sadosta.

1. Miten kaikki alkoi (25.6.2015)
2. Mielikuvien voima (3.7.2015)
3. Miksi en opeta joogaa? (10.7.2015)
4. Instagramin asana-akrobaatit (17.7.2015)
5. Viisi hyvää joogakirjaa (24.7.2015)
6. Matka joogin mielenmaisemaan (14.8.2015)
7. Joogatyylien viidakossa (21.8.2015)
8. Johtaako kaikki jooga samaan päämäärään? (28.8.2015)
9. Entisen joogatosikon tunnustuksia (4.9.2015)
10. Mitä jokaisen tulisi tietää joogan historiasta (11.9.2015)
11. Joogisia soundeja (18.9.2015)
12. Miksi joogafilosofia on tärkeää (25.9.2015)
13. Ensimmäinen suomalainen joogakirja (2.10.2015)
14. Kohti kokonaisempaa käsitystä joogasta (8.10.2015)
15. Kaikkein tärkein asana (16.10.2015)
16. Jooga ja absoluuttinen totuus (25.10.2015)
17. Onko jooga uskontoa? (1.11.2015)
18. AWAKE: The Life of Yogananda (8.11.2015)
19. Tabuja rikkova tantra (15.11.2015)
20. Poliittinen korrektius pilaa joogan (25.11.2015)
21. Joogaa vai jumppaa? (13.12.2015)
22. Jooga ja jumalat (23.12.2015)

Vuonna 2016 Joogin lukulamppu palaa uusin tekstein ja hieman väljemmällä, mutta yhtä kaikki säännöllisellä julkaisutahdilla. Hyvää uutta vuotta!

Erakkomajoista kuntosaleille on ilmestynyt!

~ M.R. ~ Jätä kommentti

11997478_10153620510937264_1503950656_nJoogan historiaa käsittelevä kirjani Erakkomajoista kuntosaleille – miten jooga valloitti maailman on ilmestynyt.

Hain tänään tekijänkappaleeni kustantajalta ja täytyy sanoa, että tunne on hieno. Kirjan valmistuminen otti aikansa, mutta nyt käsissäni on täsmälleen se kirja, jota vuosia sitten aloin kirjoittaa. Olen myös sanoinkuvaamattoman kiitollinen kaikille niille, jotka auttoivat minua tällä pitkällä taipaleella.

Kirjan takakannesta:

Erakkomajoista kuntosaleille valottaa joogan matkaa globaaliksi hyvinvointi-ilmiöksi. Ensimmäinen suomenkielinen teos joogan 3500-vuotisesta historiasta esittelee, miten muinainen askeettinen harjoitus muuttui kaikille avoimeksi hyvinvoinnin menetelmäksi.

Teoksen sivuilta selviää, mitä joogan alkuperästä tiedetään, miten joogaa on eri aikoina tulkittu, mitkä historialliset tapahtumat ja aatevirtaukset ovat siihen vaikuttaneet ja ketkä ovat olleet kansainvälisen joogailmiön tärkeimmät rakentajat. Yllättäviä käänteitä, värikkäitä hahmoja ja outoja sivupolkuja sisältävä tarina kyseenalaistaa monet nykyisin vallitsevat käsitykset joogasta. Se osoittaa, että joogan takaa löytyy paljon enemmän kuin ensisilmäyksellä vaikuttaa.

Erakkomajoista kuntosaleille on pian saatavilla kirjakaupoista kautta maan. Se on myös jo tilattavissa Basam Booksin nettikaupasta.

Menneitä ja tulevia projekteja

~ M.R. ~ Jätä kommentti

vaiheessa

Minulla oli eilen ilo vierailla Radio Helsingin Vaiheessa-ohjelmassa mainion Mili Kaikkosen haastateltavana.

Puhuimme pääasiassa kääntämästäni Daniele Bolellin kirjasta Luo oma uskontosi, joka ilmestyi viime syksynä. Elämän paradoksaalisuutta, kuoleman väistämättömyyttä ja onnellisuuden tavoittelun toivottomuutta puiva hilpeä ohjelma on nyt ladattavissa podcastina Radio Helsingin sivuilla.

Paljastin ohjelmassa myös ensi kertaa uutisia tulevasta kirjastani. Pitkään työn alla ollut Erakkomajoista kuntosaleille ilmestyy näillä näkymin ensi syksynä. Kirja käsittelee niitä muutoksia, joita jooga on kokenut matkallaan muinaisesta Intiasta nykymaailman joogasaleille. Se kertoo siis hyvin toisenlaisen tarinan joogasta kuin useimmat muut saatavilla olevat joogakirjat.

Joogan 3500-vuotiseen tarinaan mahtuu valtava määrä historiallisia tapahtumia, henkilöitä, aatevirtauksia, kulttuurisia muutoksia jne. Tämä heijastuu myös nykyisten joogamuotojen valtavassa kirjossa. Erakkomajoista kuntosaleille kysyy, onko näissä lukemattomissa joogaksi kutsutuissa ilmiöissä lopulta kyse samasta asiasta. Toisaalta se myös sisältää paljon enemmän tai vähemmän joogaan liittyviä värikkäitä hahmoja ja erikoisia tarinoita.

Tekstiä hiotaan parhaillaan julkaisukuntoon. Varsinaista julkaisua odotellessa näillä sivuilla on luvassa kaikenlaista kiinnostavaa joogan ystäville.

Vaiheessa-ohjelman sivut
Luo oma uskontosi Basam Booksin nettikaupassa

Ikuisia asioita – Kaisa & Christoffer Leka: Time After Time

~ M.R. ~ Jätä kommentti

samplepage05_hiresOn helppo yhtyä Antti Nylénin esseessään Aineen puolustus (teoksessa Väen tunto, toim. Vesa Kyllönen & Mika Pekkola, Idiootti 2012) esittämään näkemykseen, ettei materialistiseksi syytettyä aikaamme luonnehdi niinkään liiallinen kiintymys esineisiin, kuin välinpitämättömyys niitä kohtaan.

Yhä useammista asioista on tullut kertakäyttöisiä, väliaikaisia, merkityksettömiä. Kaikkea on saatavilla helpomin ja halvemmalla kuin koskaan ennen. Digitalisoituminen on joidenkin ennusteiden mukaan tekemässä kirjoista, levyistä ja muista aineellisista kulttuurituotteista tarpeettomia.

Saattaa kuulostaa pölyisen vanhan jäärän puheelta, mutten suostu uskomaan, että esimerkiksi e-kirjat voisivat jotenkin ”korvata” perinteisen kirjan. Vaikka e-kirjalla on kieltämättä omat ansionsa, on selvää ettei kirjassa ole kyse pelkästään mustista symboleista valkoista taustaa vasten, eikä lukeminen ole pelkästään niiden sisältämän informaation tallentamista aivoihin. Lukukokemuksessa kaikella on merkitystä: ajalla, paikalla, kirjan muodolla, painolla, paperin laadulla, tekstin asettelulla, kansigrafiikalla, kansien materiaalilla, hajulla, jne.

Nämä asiat muistuivat mieleeni, kun sain maaliskuussa käsiini hienon kokonaistaideteoksen nimeltä Time After Time. Suurikokoinen, kirkasvärinen kirja on jo fyysisestikin vaikuttava ilmestys. Yksityiskohtiin on selvästi kiinnitetty huomiota: jopa kansien näennäiset ”virheet” vaikuttavat tarkoin harkituilta. Koska olin varhain liikkeellä, onnistuin hankkimaan version, jonka mukana tuli kirjan teemaan ja visuaaliseen ilmeeseen liittyvä seiskatuumainen.

samplepage04_hiresMyös sisällöltään Time After Time on vaikuttava. Taiteilijapariskunta Kaisa ja Christoffer Leka tulkitsevat viimeisimmässä luomuksessaan hindumytologiaa sarjakuvan keinoin. Time After Time kertoo Vishnu-jumalan kymmenestä avatarasta tai ruumiillistumasta, jotka eri aikakausina laskeutuvat korjaamaan maailman vääryyksiä.

Intialaisen perinteen mukaisesti ”kirja kirjassa” muotoa noudattava kerronta vaihetelee hauskasti tekijöitä esittävien ankan ja hiiren sananvaihtojen ja myyttisten tarinoiden välillä. Aiheeseen perehtyneille se tarjoaa viihdyttävän uudelleentulkinnan näistä ajattomista tarinoista, muille matalalla kynnyksellä varustetun portin muinaisten kertomusten maailmaan.

Pintapuolisesti lapsenomaisesta tyylistään huolimatta Time After Timen tarinat ovat täynnä painavaa asiaa olemassaolon peruskysymyksistä. Myyteille tyypilliseen tapaan ne käsittelevät ihmisen suhdetta jumalaan, luontoon ja toisiin ihmisiin.

Vishnun opetukset ovat vain harvoin lempeitä, eivätkä hänen toistuvat, väkivaltaisetkaan väliintulonsa voi estää maailmaa ajautumasta vähitellen yhä syvemmälle pimeän ajan, Kali Yugan syövereihin. Time After Timen loppu onkin hieman outo yhdistelmä apokalyptista synkkyyttä ja toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen. Se jättää hieman hämmentyneen olon muuten tasapainoisesti rakennetun kokonaisuuden jälkeen.

On vaikea kuvitella Time After Timea missään muussa muodossa. Siitä huolimatta, että sen sisältö on täyttä rautaa, oli kirjan fyysinen olemus minulle vähintään tärkeä osa lukukokemusta. Niin hienona kuin pidänkin muinaisten myyttien uudelleen kertomista nykylukijoille, kertoi kirja minulle ennen kaikkea rakkaudesta kirjoja ja muita kauniita esineitä kohtaan. Toivokaamme siis, että sisältämiensä ikuisten tarinoiden tavoin myös kirjat pitävät pintansa.

Time After Timen nettisivut

Kaunis kuva tulevaisuudesta

~ M.R. ~ 1 kommentti

Kuulin Kaisa-talosta ensimmäisen kerran suorittaessani opintoihini kuuluvaa työharjoittelua Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirjastossa kesällä 2008. Suhtauduin ajatukseen alkuksi skeptisesti: omiin aloihinsa erikoistuneiden laitoskirjastojen yhdistäminen suureksi, monitieteelliseksi kirjastoksi vaikutti ilmentävän juuri niitä yhdenmukaistumisen ja keskusjohtoisuuden persoonattomia kehityskulkuja, joiden koin vievän maailmaa väärään suuntaan. Vaikken itse asiassa ole muuttanut mielipidettäni näiden asioiden suhteen, oli ensimmäinen käyntini Kaisa-talossa positiivinen yllätys. Tehokkuuden lisäksi kirjastokolossi tuntui ilmentävän jotain syvempää ideaa.

Aiemmin eri puolilla Helsingin yliopiston keskustakampusta oli lukuisia pieniä, pääasiassa humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen laitoskirjastoja. Ne sijaitsivat tiedekuntien tiloissa ja tekivät tiivistä yhteistyötä niiden kanssa.  Jokaisella niistä oli omat lainaus- ja luokittelukäytäntönsä. Paikat olivat persoonallisia, ja niihin oli vuosien saatossa varastoitunut aivan erityistä asiantuntemusta. Kirjastoilla oli paitsi pitkäaikaiset työntekijänsä, myös vakioasiakkaansa, jotka pyörivät siellä joko kokoelmien tai yksinkertaisesti tunnelman, mukavien lukupaikkojen ja työskentelytilojen takia.

Etsiessään muita kuin tavallisimpiin tenttivaatimuksiin kuuluvia kirjoja opiskelijan oli opeteltava kirjaston tietokannoista mielivaltaisia koodeja, joiden perusteella hän osasi päätellä missä keskustan monista kirjastoista mikäkin kirja sijaitsi. Mikäli sitä ei sattunut löytymään Opiskelijakirjastosta tai juuri oman tiedekunnan tutusta kirjastosta, oli lähdettävä tutkimusmatkalle tuntemattomalle maaperälle. Jos et sattunut olemaan laitoksen oppilas, oli todennäköistä, että mikäli ihmeen kaupalla löysitkin kirjaston, et löytänyt etsimääsi kirjaa sieltä. Tässä asiantunteva henkilökunta oli korvaamaton apu. Lukukauden lopussa oli kuitenkin varattava päivä tai pari kirjojen palauttamiseen ja katsottava tarkoin, että kirjat palasivat oikeaan osoitteeseensa. Esimerkiksi uskontotieteen kokoelmat sijaitsivat kolmessa eri kirjastossa, mikä johti jatkuviin sekaannuksiin.

Nyt tämä aika on mennyttä. Entisen Opiskelijakirjaston tilalle avattiin 3.9.2012 Helsingin yliopiston uusi pääkirjasto, Kaisa-talo, jonne muutamia poikkeuksia lukuunottamatta laitoskirjastojen kokoelmat siirrettiin. Kaikki on nyt yhden katon alla loogisessa järjestyksessä. Lähitieteet ovat keskenään samoissa kerroksissa, ja mikäli poikkitieteellisyyden nälkä iskee, hissejä ja portaita on riittämiin kirjaston seitsemän kerroksen välillä. Seinustoja täplittävät ryhmätyötilojen ja tutkijahuoneiden ovet, lukupaikkoja voi valita suojaisten ja näkyvien väliltä. Aiemmin Opiskelijakirjaston alakerrassa sijainneen Kodin Anttilan, jonka läpi kulkemista ei voinut välttää, tilalle on tullut huomattavasti paremmin ympäristöön sopiva kirjakahvila, jonka hyllyssä Patanjalin Joogasutrat kököttävät kaikessa rauhassa Michel Foucaultin ja Aristoteleen vieressä. (Anttilaankin toki pääsee yhä, jos kaipaa kirjojen sijaan verhoja).

Suunnitteluvaiheessa Kaisa-talosta puhuttiin paikkana, jossa eri tieteenalojen edustajat, opiskelijat ja tutkijat voisivat helposti kohdata toisiaan. Tällaista synergia-puhetta on viime vuosina pursunnut niin estoitta joka tuutista, että se on helppo sivuuttaa juuri sellaisena hölynpölynä mitä se usein onkin. Kuitenkin käydessäni Kaisa-talossa ensimmäisen kerran, aloin itsekin uskoa sen alkuperäiseen ideaan. Talo vaikutti tarjoavan puitteet juuri siihen, mitä varten se oli suunniteltu. Tunsin astuneeni tulevaisuuden kirjastoon. En toki osaa vielä arvioida paikan toimivuutta työntekijän, opiskelijan tai tutkijan näkökulmasta. En tiedä puhuvatko toistensa ohi vilistävät akateemikot mitään toisilleen, onko tietokoneita, kahviautomaatteja, roskiksia ja vessoja riittävästi, osaavatko päivystäjät neuvoa tiedonhaussa ja kokoelmien käytössä kädestä pitäen (mikä on ehdottomasti tärkeä osa kirjastotyötä!)…Toimiko kirjasto ylipäätään kuten kirjaston pitää.

Silti paikan ilmapiiri puhutteli minua. Löysin ensikäynnilläni etsimäni kirjan heti, vaikka se olikin maanalaisissa ”täydentävissä kokoelmissa”. Kävellessäni portaita ylimmästä kerroksesta alimpaan ilahduin siitä, että kuljin sellaisten tieteenalojen kokoelmien läpi, joita en ollut koskaan ennen nähnyt. Mietin, muodostuuko jokaiselle kerrokselle oma, tyypillinen kävijäkuntansa ja voiko heitä tunnistaa pukeutumisensa, käytöksensä ja olemuksensa puolesta. Jos ei muuta, eri tieteenalojen tuominen samaan rakennukseen voi muistuttaa jatkuvasti sellaisten asioiden olemassaolosta, jotka muuten pääsisivät ehkä unohtumaan. Systemaattisen teologin oli aiemmin helppo unohtaa vaikkapa naistutkimuksen olemassaolo. Tällöin on myös todella mahdollista, että tapahtuu eri alojen välistä dialogia. Harmi vain, että esimerkiksi biologit, matemaatikot, fyysikot, kemistit ja lääketieteen edustajat ovat edelleen täysin eri suunnissa, eri puolilla kaupunkia. Kaisa-talossa on uuden ajan ituja, mutta vielä se ei edusta vielä täydellistä synteesiä.

Eniten minua puhutteli kuitenkin se syvempi ajan hengestä kertova viesti, joka Kaisa-talosta välittyi. Erillisissä, persoonallisissa pikkukirjastoissa oli kiistatta jotain arvokasta, joka on nyt auttamatta menetetty. Jotakin muuta on kuitenkin saatu tilalle. Tämä heijastaa itsestäänselvästi laajempia globaaleja ja kulttuurisia kehityssuuntia. Monitieteellisiä kirjastoja on ollut toki ennenkin, mutta Kaisa-talo vaikuttaa olevan varta vasten suunniteltu erityisalojen raja-aitojen ylittämiseen ja erilaisten ihmisten väliseen kohtaamiseen. Se on yksi konkreettinen esimerkki yleisestä rajojen kyseenalaistumisen trendistä. On toki aiheellista kysyä, kenen etuja kaikki tämä kulttuurien, identiteettien, tieteiden, taiteiden ja perinteiden välisten raja-aitojen hämärtyminen oikeastaan ajaa. Onko kaikki pelkkää epätoivoista räpiköintiä todellisen suunnan puuttuessa tai savuverho suuren huijauksen edessä? Muutos on kuitenkin tapahtumassa – tapahtunut jo – eikä paluuta entiseen enää ole.

Kaikkien olosuhteiden ja muutosten arvo määräytyy lopulta sen mukaan, miten niitä hyödynnetään käytännössä. Samoin Kaisa-talon arvo määräytyy vain ja ainoastaan sen perusteella, miten hyvin se pystyy palvelemaan opiskelijoita ja tutkijoita. Ensimmäisellä käynnilläni siellä sain kuitenkin vaikutelman, että joskus uudistukset ovat tarpeellisia. Ehkä kaikki johtui elliptisestä arkkitehtuurista, jonka keskellä tunsin olevani mukana laadukkaassa scifi-elokuvassa, mutta yhtä kaikki minussa heräsi, ainakin hetkellisesti, pieni kehitysuskon pilkahdus. Jos tietyt asiat voivat toimia kirjaston tasolla, ehkä ne voisivat toimia laajemminkin. Ja vaikka eivät toimisikaan, ainakaan Kaisa-talon kuva tulevaisuudesta ei ole dystooppinen.

Lisää aiheesta:

Video Kaisa-talosta

Kirkko & Kaupunki: Kaisa-talo testissä

Soili Mustapään hienoja kuvia Kaisa-talon portaikosta

Kuvia Kaisa-talon rakentamisesta